Hyppää pääsisältöön

Robotiikan tutkijat toivat osaamisensa tanssiteokseen

Julkaistu 30.6.2021
Tampereen yliopisto
Robottia ohjelmoidaan liikkumaan musiikin tahtiin.
Robottia ohjelmoidaan liikkumaan musiikin tahdissa. Kuvakaappaus Jouni Prittisen videolta.
Robottien ja ihmisten yhteiselo ei ole enää scifiä. Lääketieteessä ja teollisuudessa robotit ovat jo arkea, mutta nyt myös kulttuuriin tuodaan uusia ulottuvuuksia robotiikan keinoin. Tampereen kulttuuripääkaupunkihakemusta siivitti yliopistotutkijoiden ja kulttuurintekijöiden yhteinen robottitanssiteos.

Tampereen yliopiston robotiikan tutkijat toteuttavat teknisen osuuden koreografi Jouni Prittisen luomaan, ihmisen ja robotin vuorovaikutusta tarkastelevaan Suomen neito -tanssiteokseen. Nyt valmistuneessa ensimmäisessä demoversiossa insinöörien tehtävänä oli siirtää VR-ympäristössä luodut liikeradat fyysisille roboteille ja tehdä liikeohjelmiin tarvittavat muutokset.

– Haastetta toi erityisesti fyysisten robottien suuren massan aiheuttama dynamiikka, jota ei täysin pystytä hallitsemaan simulointimallin avulla. Liikkeet piti myös saada synkronoitua musiikin rytmiin. Tätä eivät teollisuudessa käytettävien robottien ominaisuudet juurikaan tue, joten ratkaisuja piti hetki miettiä, kertoo robotiikan asiantuntija Jyrki Latokartano Tampereen yliopistosta.

Robottitanssin kuviot syntyvät monitieteisellä yhteistyöllä

Robottitanssin varsinainen lanseeraus tapahtuu vuonna 2024, jolloin valmis teos esitetään suurelle yleisölle. Demon onnistunut toteutus toi paljon uutta tietoa seuraavien vaiheiden toteutukseen. Uusien ohjelmointitapojen ja menetelmien kehittäminen on jo aloitettu.

– Tanssiesityksen teknisen puolen toteuttaminen on ollut hyvin mielenkiintoista, koska se poikkeaa huomattavasti tavanomaisesta teollisuuden tarpeisiin painottuvasta tutkimuksestamme, komppaa Saku Pöysäri, joka toimii robotiikan projektitutkijana.

Tampereen yliopistolla robotteja tanssijoina tutkii monitieteinen asiantuntijaryhmä.

– On mielenkiintoista tutkia tanssijoiden ja robottien välistä suhdetta ja sitä, syntyykö tällaisessa taiteellisessa kontekstissa uudenlaista vuorovaikutusta. Myös katselijakokemuksen tutkiminen kiinnostaa kovasti, lisää sosiaalisen robotiikan tutkija Aino Ahtinen.

Robotin pehmeät tanssiliikkeet vaativat huipputeknologiaa ja pitkää pinnaa

Kulttuurin osalta kiinnostavaksi näkökulmaksi nousee ihmisten suhtautuminen robotteihin tuntevina ja musiikkiin eläytyvinä tanssijoina. Teosta suunnitellessaan Jouni Prittinen pohti, pitääkö yleisö robotteja ihmistanssijoiden vertaisina esiintyjinä.

– Haastetta on siinä, miten robotit saa tanssimaan ja reagoimaan pehmeästi musiikkiin, miten niistä saa elävän oloisia, hän kertoo.

Prittinen sai Jyrki Latokartanolta opastusta ohjelmointiin.

– Robotit eivät olleet minulle lainkaan tuttuja, kun lähdin teosta luomaan. Koronan takia sitten kotona VR-lasit päässä ohjelmoin robotteja! Niiden ohjaaminen on paljon hitaampaa kuin ihmisten, mutta ainakaan robottien kanssa ei tarvita maskia tai muita rajoituksia, Prittinen nauraa.

Haasteena musiikin ja robottien liikkeen saumaton yhteispeli

Ennen kantaesitystä työryhmällä on ylitettävänään vielä monta teknistä kynnystä. Musiikin ja liikkeen saumaton synkronointi pitää ratkaista, samoin tutkia millaisia mahdollisuuksia keinoäly tuo robottien ohjaamiseen. Ensi vuonna mukaan otetaan ihmistanssijat ja kokeillaan esimerkiksi motion capture -teknologiaa.

Suomen neito on tanssiteos ja tutkimusprojekti kuudelle tanssijalle ja kuudellerobotille. Tutkimuksellisina teemoina vuorovaikutuksen ohella nousevat esille kybernetiikka esitysteknologiana, reaaliaikainen motion capture -teknologia tanssijoiden ja robottien yhteyden luojana sekä näyttämöllinen katse ja sen antroposentrinen luonne suhteessa koneeseen, kyborgiin ja ihmiseen.

Suomen neito -robottitanssiteos oli osa Tampereen hakemusta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Pirkanmaan rahasto myönsi vuonna 2020 Kärkihankeapurahan Prittisen työryhmälle ihmisiä ja robotteja yhdistävän tanssiteoksen ja siihen liittyvän tutkimuksen toteuttamiseen.

Katso robottitanssin demovideo Youtubesta.

Ota yhteyttä

Jyrki Latokartano
040 706 0122 (12.7. alkaen tekstiviestit)

jyrki.latokartano [at] tuni.fi

Jouni Prittinen
050 348 3572
jprittinen [at] hotmail.com

 

Teksti: Anna Aatinen