Uusi tutkimus kertoo suomalaisen sosialismin tarinan 1800-luvulta vuoden 1918 sisällissotaan saakka soveltaen laskennallisia menetelmiä Kansalliskirjaston digitoimiin lehtiin. Turunen ymmärsi heti väitöskirjaprojektinsa alussa, että yksittäisen tutkijan on mahdotonta lukea läpi kaikkia Suomessa ilmestyneitä lehtiä.
— Suomenkielinen lehdistö ennen vuotta 1918 kattaa miljardeja sanoja, pelkät työväenlehdetkin useita satoja miljoonia sanoja. Piti keksiä keinoja, joilla pystyn louhimaan historiantutkimukselle hyödyllistä tietoa aineistoista, joiden koko ylittää ihmisen luontaisen käsityskyvyn rajat.
Turunen päätyi hakemaan apua korpuslingvistiikasta, jossa laskennallisia menetelmiä on käytetty laajoihin tekstikokoelmiin jo 1960-luvulta alkaen.
— Tutkin esimerkiksi sanojen esiintymisen ajallista muutosta sosialistilehdissä, sanojen yhteisesiintymisiä eli mitkä sanat viihtyvät toistensa seurassa ja avainsanoja eli sanoja, joita sosialistit käyttävät tilastollisesti vastustajiaan useammin.
Tutkimus muun muassa osoittaa, että sosialismin kielessä oli erittäin suurta ajallista vaihtelua, jota on vaikea hahmottaa ilman tietokoneen apua.
— 1890-luvun alkuvaihetta dominoivat liberalismin kaanonista lainatut käsitteet kuten “tasa-arvoisuus” ja “kansalainen”, mutta 1900-luvun taitteessa sosialistit yrittivät omia käyttöönsä konservatiivien lempikäsitteitä kuten “isänmaa” ja “Jumala”, sillä kovimmat hyökkäykset sosialismia vastaan tulivat siltä suunnalta. Vuoden 1905 suurlakko ja sitä seurannut eduskuntauudistus tekivät sosialismin poliittisesta kielestä käsitteellisesti itsenäisemmän ja aggressiivisemman suhteessa sen vastustajiin kuten “porvareihin” ja “ryssiin”, jotka sosialistien mielestä estivät todellista demokratiaa toteutumasta.
Painetun lehdistön ohella Turunen tutustui käsin kirjoitettuihin lehtiin, joita tavalliset työläiset kirjoittivat vapaa-ajallaan ja lukivat ääneen kokouksissaan.
— Jari Ehrnrooth argumentoi omassa väitöskirjassaan, että työväenliikkeen johdon teoreettinen marxismi muuttui kenttätason käsinkirjoitetuissa lehdissä arkaaiseksi vihapuheeksi, joka kumpusi jonkinlaisesta autenttisesta kansantajunnasta. Vertaileva analyysi kuitenkin paljastaa, että monet näistä käsinkirjoitetuista teksteistä oli itse asiassa kopioitu suoraan painetusta sanasta. Näin kuva työväenliikkeen ruohonjuuritason sosialismista muuttuu modernimmaksi ja vähemmän poikkeukselliseksi.
Turusen mukaan voimakkaita poliittisia kieliä on historian saatossa usein syytetty tunteiden korostamisesta järjen kustannuksella sekä yksilöllisen ajattelun hylkäämisestä joukkojen mielihalujen hyväksi.
— On paljon helpompi moralisoida ideologioita kuin avata niiden sisäistä logiikkaa. Uskon, laskennalliset menetelmät auttavat meitä tutkijoita tekemään parempia tulkintoja poliittisista kielistä, esimerkiksi niiden monimutkaisesta keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Oman tutkimukseni perusteella näyttää ilmeiseltä, että yksi suomalaisen sosialismin vahvuuksista oli juuri siinä, että se kykeni imemään itseensä kilpailijoidensa ominaisuuksia.
Filosofian maisteri Risto Turusen historian alaan kuuluva väitöskirja Shades of Red: Evolution of the Political Language of Finnish Socialism from the Nineteenth Century until the Civil War of 1918 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa torstaina 22.4.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Holger Weiss Åbo Akademista. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta.
Väitöskirja julkaistaan vain painettuna.