Väitöskirja on osa pitkäaikaista kohorttitutkimusta, jossa on seurattu alle kuuden kuukauden ikäisenä bronkioliitin sairastaneiden lasten astmasairastavuutta ja keuhkojen toimintaa. Suurin osa seurantatutkimuksen potilaista oli sairastanut RS-viruksen aiheuttaman bronkioliitin. Aikaisempia bronkioliitin seurantatutkimuksia on tehty, mutta näissä lapset ovat sairastaneet bronkioliitin vanhempina, ensimmäisen tai toisen ikävuoden aikana, ja usein aiheuttajavirusten kirjo on ollut moninaisempi.
Väitöstutkimuksessa lasten keuhkojen toimintaa mitattiin 10-13 vuoden iässä spirometriatutkimuksella. Keuhkojen toiminta oli heikentynyt noin yhdellä neljästä bronkioliitin pienenä imeväisenä sairastaneista lapsista. Avaavalla lääkkeellä palautumattomia keuhkojen toiminnan häiriöitä esiintyi erityisesti RS-viruksen aiheuttaman bronkioliitin jälkeen.
— Löydös on varsin mielenkiintoinen siksi, että lähes kaikki keuhkojen toiminnan häiriöt tutkimusaineistossamme palautuivat avaavalla lääkkeellä esikouluiässä, jolloin keuhkojen toimintaa tutkittiin impulssioskillometrialla. Lisäksi, vaikka astman esiintyvyys on ollut tavanomaista suurempi aikaisemmissa bronkioliitin seurantatutkimuksissa, aineistossamme astman esiintyvyys oli maltillinen, eikä astma selittänyt kaikkia poikkeavuuksia keuhkojen toiminnassa, Riikonen kertoo.
Väitöskirjan löydösten mukaan tietyt riskitekijät voivat altistaa keuhkojen toiminnan häiriöille nuoruusiässä.
— Poikkeavuuksia keuhkojen toiminnassa todettiin jopa noin puolella ylipainoisista lapsista. Osuus on suuri ja viittaa keuhkojen toimintaan vaikuttavien tekijöiden vaikutusten kasautuvan tietylle ryhmälle lapsia. Keuhkojen toiminnan palautumaton häiriö todettiin useammin niillä lapsilla, jotka olivat saaneet astmadiagnoosin jo ensimmäisenä elinvuotenaan.
Väitöstutkimuksessa tupakan savulle altistuminen varhaislapsuudessa ei vaikuttanut spirometriatuloksiin nuoruudessa. Vanhempien tupakointi näyttäisi kuitenkin lisäävän riskiä sairastua sairaalahoitoiseen bronkioliittiin.
Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi yksilön vastustuskykyyn vaikuttavaa genetiikkaa. Havaintojen perusteella tietyt taudinaiheuttajia tunnistavien reseptorien geenivariaatiot voivat suojata yksilöä keuhkojen toiminnan heikentymiseltä ja toiset voivat altistaa sille.
Riikka Riikonen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2012 ja toimii nykyään erikoistuvana lääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan lastentautien klinikassa.
Lääketieteen lisensiaatti Riikka Riikosen lastentautien erikoisalaan kuuluva väitöskirja Post-Bronchiolitis Lung Function – Long-term outcome after hospitalisation in early infancy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.11.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikael Kuitunen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Matti Korppi Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2129-1
Kuva: Tiina Laitinen