Väitös

Rie Fuse: Suomi on japanilaisille ideaali mutta saavutettavissa oleva Toinen (the Other)

Rie Fuse.
Suomi on pitkään ollut japanilaisten suosiossa, mutta Suomi-kuva on jatkuvasti muuttunut. Japanista kotoisin oleva Rie Fuse tutki väitöskirjassaan, miten Aki Kaurismäen elokuvia on tulkittu Japanissa ja miten hänen elokuviensa representaatiot rakentavat suomalaisuuden mielikuvaa. Muun muassa molempien maiden ihmisten hiljaisuus nähdään osoituksena Kaurismäen elokuvien ja japanilaisten välisistä samankaltaisuuksista.

1960-luvulta lähtien Suomi on saanut Japanissa huomiota yhteiskunnallisesta edistyksellisyydestään. Vuodesta 2003 lähtien japanilaisessa mediassa on esiintynyt uudenlainen Suomi-representaatio termin Finrando būmun eli käännettynä suomalaisen kulttuurin buumin tai Suomi-buumin yhteydessä.

– Japanilaisen median lisäksi myös muut instituutiot, kuten MEK ja Finnair, ovat olleet mukana rakentamassa ”Suomi-buumia”. Suomi-buumi -termi kuvaa kasvavaa kiinnostusta Suomeen ja sisältää ajatuksen Suomesta kiehtovana maana japanilaisille. Suomi on japanilaisille ideaali, mutta saavutettavissa oleva Toinen (the Other). Kuva Suomesta on koko ajan muuttunut ja siinä on ollut myös erilaisia sävyjä. Kuva ei ole ollut ainoastaan positiivinen, vaan esimerkiksi Aki Kaurismäen elokuvien arvosteluissa kuvattiin suomalaisia rumaksi ja primitiiviseksi kansaksi, Rie Fuse kertoo.     

Aiempi suomalaisuuden mielikuvaa Japanissa käsittelevä tutkimus on keskittynyt Suomi-buumin aikaan tai aikaan sen jälkeen. Rie Fuse analysoi väitöskirjassaan suomalaisen elokuvaohjaajan Aki Kaurismäen elokuvien representaatioita japanilaisissa aikakauslehdissä myös ennen Suomi-buumia.

Fuse tutkii, miten kaurismäkiläisyys (Kaurismäkiness) ja suomalaisuus asettuvat japanilaisuuden kanssa vastakkain japanilaisissa elokuva-arvosteluissa ja teksteissä, joita on julkaistu aikakauslehdissä japanilaisessa sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa vuosina 1990–2008.

– Elokuva-arvostelut ovat osa kansallista mielikuvanrakentamisista. Analyysimateriaalina eivät ole vain elokuvalehdet vaan myös populaariaikakausilehdet. Oli mielenkiintoista tutkia, kuinka Kaurismäen elokuvia on tulkittu Japanissa, Rie Fuse kertoo.

Kaurismäen elokuvien tulkinnat japanilaisissa arvosteluissa voidaan jakaa kahteen ajanjaksoon: vuodesta 1990 vuoteen 2003 sekä aikaan vuodesta 2003 eteenpäin. Jako mukailee Suomi-buumin ajankohtaa mediassa. Fusen analyysi osoittaa, että mielikuvaa kaurismäkiläisyydestä rakennettiin ”me” ja ”muut” -vastakkainasettelun kautta, ja että kaurismäkiläisyyden ja suomalaisuuden merkitys muuttuu joustavasti.

Ennen vuotta 2003 japanilaisissa aikakausilehdissä Kaurismäen elokuvien tulkitaan legitimoivan japanilaisten kollektiivisesti jakamaa mielikuvaa, joka nimetään japanilaisen kulttuurin olemukseksi.  Termi kaurismäkiläisyys on kuitenkin irrotettu Suomen kontekstista. Se suhteutetaan japanilaiseen kontekstiin ja muokataan japanilaisuutta resonoivaksi.

– Suomi kuvataan syrjäisenä maana, Euroopan periferiana, joka on tuottanut omalaatuisen elokuvaohjaajan. Vuoden 2003 jälkeen elokuva-arvosteluissa aletaan nähdä samankaltaisuutta Kaurismäen elokuvien ja Suomen välillä ja elokuvia tulkitaan Suomen representaationa. Mielikuvaa suomalaisuudesta käytetään Suomen ja Japanin välisten samankaltaisuuksien löytämiseen, Fuse sanoo.

Taustalla on myös kaupallinen tarve hyödyntää Suomi-buumia ja esittää Suomi trendikkäänä maana, joka on japanilaisille saavutettavissa oleva Toinen (the Other). Merkitysten muuntuvuutta kuvastaa a se, kuinka Suomeen liitetty Toiseus voidaan helposti tulkita ja muuntaa kulloisenkin yleisön ja kuluttajien toiveiden mukaan.

– Tulkinnat Kaurismäen elokuvista tuotiin Japaniin ulkomailta lehdistötiedotteiden sekä tunnettujen elokuvatutkijoiden ja arvostelijoiden kirjoitusten välityksellä. Muualla kuin Japanissa tehtyjä Kaurismäen elokuvien tulkintoja muokattiin paikallisiksi. Siten ne loivat omia merkityksiä japanilaisessa kontekstissa. Japanilaisissa elokuva-arvosteluissa on Kaurismäen elokuvista nostettu esiin vain tiettyjä aiheita ja teemoja, kuten tavallisten ihmisten hiljaisuuden teema. Sen sijaan sosiaaliluokan teemaa ei nostettu, Fuse kertoo.

Japanista kotoisin oleva Rie Fuse halusi tutkimuksellaan valottaa sitä, kuinka japanilaisten lehtien elokuva-arvostelut konstruoivat Toiseutta ja kuinka kaupallinen ajattelu vaikuttaa tapaan, jolla arvosteluja kirjoitetaan. Fuse työskentelee Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kielten osastossa japanin kielen yliopisto-opettajana.

Master of Cultural Studies Rie Fusen kulttuuritutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Othering Finland in Japan: Representation of Aki Kaurismäki’s films in Reviews in Japanese Magazines tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 13.8.2021 kello 12 alkaen Pinni B- rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii akatemiatutkija, dosentti Outi Hakola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Katja Valaskivi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi myös seurata etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2033-1

Kuva: Eero Julkunen

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat