Väitös

Raskaushepatoosin sairastamisella on yhteys myöhempään sairastavuuteen

Lääketieteen lisensiaatti Suvi-Tuulia Hämäläinen tutki väitöskirjassaan raskaushepatoosin pitkäaikaisvaikutuksia rekisteritietoon pohjautuen. Raskaushepatoosin sairastaneilla naisilla havaittiin suurentunut riski ruuansulatuselinten sairauksiin ja kilpirauhasen vajaatoimintaan kuin verrokeilla. Pitkästä seuranta-ajasta huolimatta kuolleisuudessa ei havaittu eroa, mutta raskaushepatoosin sairastaneet naiset kuolivat muita useammin ruuansulatuselinten sairauksiin.

Raskaushepatoosi on raskauden aikainen maksasairaus, jossa sapen kulku salpautuu. Siihen sairastuu Suomessa noin 1 prosentti synnyttäjistä useimmiten raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Ominaista raskaushepatoosille on kutinaoire sekä maksa- ja/tai sappiarvojen kohoaminen.

Väitöskirjan tutkimusjoukko koostui vuosien 1969 ja 1988 välillä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa synnyttäneistä raskaushepatoosin sairastaneista naisista ja samaan aikaan synnyttäneistä verrokeista. Raskaushepatoosin sairastaneita naisia tutkimuksissa oli 571 ja verrokkeja 1333. Tutkimus sisälsi hoitoilmoitusjärjestelmän tiedot vuosilta 1969–2013, syöpärekisterin tiedot vuosilta 1953–2013 ja kuolinsyytilastot vuosilta 1971–2015.

Tutkimuksessa havaittiin raskaushepatoosin sairastaneilla naisilla enemmän maksa-, sappi- ja haimasairauksia sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa kuin vertailuväestöllä. Syöpäsairastavuudessa ei havaittu eroja ryhmien välillä. Kokonaiskuolleisuuteen raskaushepatoosilla ei näytä olevan vaikutusta. Kuitenkin ruuansulatuselinten sairauksien osuus kuolinsyissä on suurempi raskaushepatoosin sairastaneilla naisilla. Elossa olossa seuranta-aikana ei ryhmien välillä ollut eroa.

- Raskaushepatoosin sairastaneille naisille on lohduttavaa, että tämä tutkimus ei vahvista aiempaa havaintoa raskaushepatoosin ja rintasyövän yhteydestä, Hämäläinen toteaa.

Tutkimuksessa ei havaittu aiemman tutkimuksen tapaan yhteyttä maksa- tai sappiteiden syöpään ja raskaushepatoosiin.

- Hoidettaessa raskaushepatoosin sairastanutta naista etenkin perusterveydenhuollossa tulee pitää mielessä suurentunut riski kilpirauhasen vajaatoimintaan ja ruuansulatuselinten sairauksiin, Hämäläinen tiivistää.

Suvi-Tuulia Hämäläinen on syntynyt Kiuruvedellä ja hän on suorittanut vuonna 2013 lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hämäläinen työskentelee Janakkalan terveyskeskuksessa terveyskeskuslääkärinä.

Lääketieteen lisensiaatti Suvi Hämäläisen yleislääketieteen oppialaan kuuluvan väitöskirja Intrahepatic Cholestasis of Pregnancy and Registry-based Information on Long-term Health tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa torstaina 5.12.2019 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi-salissa, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Korhonen Turun yliopistosta. Kustoksena on apulaisprofessori Markku Sumanen.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1353-1