Tutkimus

Rakennusala siirtyy digitaaliseen maailmaan

Henkilö käyttää Virtual Reality laseja.
Virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality, VR) ja lisätyn todellisuuden (Augmented Reality, AR) teknologiat kehittyvät valtavalla nopeudella. VAM Realities -hanke selvitti eurooppalaisten rakennusalan ja teollisuuden yritysten halukkuutta ja kykyjä ottaa uutta teknologiaa käyttöön.

VR- ja AR-teknologiat ovat siirtyneet valtavirtaan. Tampereen yliopiston VAM Realities -tutkimushanke selvitti, kuinka suuri osa eurooppalaisista pk-yrityksistä on ottanut tai suunnittelee ottavansa uuden teknologian käyttöön. Hanke on saanut rahoitusta Erasmus+-ohjelman kautta. 

Tietojohtamisen tutkimusryhmä suoritti lähes viisikymmentä haastattelua yhdeksässä eri maassa ja keräsi yli 250 vastausta aihetta käsittelevään kyselyyn. Hankkeen tulokset osoittavat, että markkinoilla on vielä paljon kasvunvaraa: noin 60 prosenttia yrityksistä ei vielä ole ottanut uutta teknologiaa käyttöön. Toisaalta joka neljäs yritys käyttää uutta teknologiaa jonkin verran ja noin 15 prosenttia usein. 

Suurin osa vastanneista yrityksistä (65%) aikoo ottaa teknologian käyttöön lähitulevaisuudessa. 

– Koronapandemian myötä monet yritykset siirsivät työntekijänsä etätöihin, mikä on vauhdittanut myös VR- ja AR-teknologioiden käyttöönottoa, väitöskirjatutkija Henri Jalo toteaa. 

Kyselyn ja haastatteluiden löydöksistä koostuva raportti tarjoaa yrityksille myös kymmenen kohdan askelmerkit VR- ja AR-teknologian käyttöönottoon. 

Omakohtainen kokemus auttaa ymmärtämään uuden teknologian mahdollisuuksia 

Teknologian käyttöönoton tiellä on useita esteitä. Yksi merkittävimmistä liittyy yrityksen toimintakulttuuriin. 

– Innovatiivinen työkulttuuri ja johdon tuki edesauttaa VR- ja AR-teknologioiden käyttöönottoa. Esimiesten kannattaa hankkia ainakin perustiedot teknologiasta, missä niitä voidaan käyttää ja mitä rajoituksia niillä ehkä on yrityksen oman liiketoiminnan kontekstissa, Tenure Track-professori Henri Pirkkalainen toteaa. 

Lisäksi yrityksen tulee tunnistaa parhaat tilaisuudet teknologian testaamiselle. Selvityksen mukaan parhaat keinot ovat yliopistoyhteistyö, omat liiketoiminta-alan verkostot ja demonstraatiot.  

Parhaan käsityksen teknologian mahdollisuuksista saa oman kokemuksen kautta. 

– Esimerkiksi XR-teknologian mahdollisuuksia on hyvin vaikea osoittaa ilman käyttäjäkohtaista kokemusta. Parhaan käsityksen saa, kun henkilö pääsee itse kokeilemaan laitteita ja ohjelmistoja, Pirkkalainen sanoo. 

Data liikkuu vaivattomasti 

Vielä muutama vuosi sitten ongelmana oli datan siirto virtuaalimaailmaan. Alalla on käytössä monia erilaisia ohjelmistoja, jotka tuottavat suuren määrän informaatiota. Datan siirto ei kuitenkaan VR-teknologian alkutaipaleella ollut vielä riittävän tehokasta, jotta teknologian etuja olisi päästy hyödyntämään. 

Aivan viime vuosina tämä ongelma on kuitenkin suurelta osin ratkaistu. Esimerkiksi BIM-mallit voidaan nykytekniikalla siirtää virtuaaliseen tilaan vain muutamissa sekunneissa tai minuuteissa. VR:ssä malliin lisätyt kommentit ja tehdyt muokkaukset siirtyvät myös takaisin suunnitteluohjelmaan. 

– Ohjelmistoja ja päivityksiä on tullut aivan parin viime vuoden aikana paljon lisää. Moniin rakennusalalla käytössä oleviin ohjelmistoihin voi tänä päivänä hankkia päivityksen tai lisäohjelmiston, joka mahdollistaa tiedonsiirron virtuaalimaailmaan lähes reaaliajassa, Pirkkalainen toteaa.  

Tavallinen kaduntallaaja pääsee osaksi rakennetun ympäristön suunnittelua 

Uusi teknologia tarjoaa myös mahdollisuuksia parempaan osallistamiseen. Keskivertokansalaisen on lähes mahdotonta saada tarkkaa kuvaa naapurustoon rakennettavasta uudesta kerrostalojen kokonaisuudesta pelkästään kaavamerkintöjä tutkailemalla. VR- ja AR-teknologian avulla jokainen kunnan asukas voi omin silmin nähdä, miltä uusi asuinalue tulee näyttämään ja antaa oman mielipiteensä jo suunnitteluvaiheessa. 

– Näiden teknologioiden suurin hyöty on tällä hetkellä juuri suunnitteluvaiheessa. Malleja on helppo muokata ja iso joukko ihmisiä voi tarpeen vaatiessa tehdä muutoksia ja muokkauksia yhtä aikaa, Jalo toteaa. 

Lisätietoja: 

Tenure track professor Henri Pirkkalainen
henri.pirkkalainen [at] tuni.fi
+358504371567 

Väitöskirjatutkija Henri Jalo
henri.jalo [at] tuni.fi
+358503009108

Väitöskirjatutkija Osku Torro
Osku.torro [at] tuni.fi
  

Linkki englanninkieliseen VAM-Realities Survey-Raporttiin (pdf)  

Pirkkalaisen video katsottavissa Youtubessa.

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset