Sarveiskalvon takapinnan solukerros, endoteeli, on yksikerroksinen solumatto, jolla on keskeinen tehtävä sarveiskalvon nestetasapainon ylläpitämisessä. Jos endoteelisolut vaurioituvat sairauden tai vamman seurauksena, nestetasapaino häiriintyy ja sarveiskalvoon kertyy nestettä. Tämä aiheuttaa turvotusta ja heikentää merkittävästi näkökykyä. Endoteelisolut eivät uusiudu, ja iän myötä niiden määrä vähenee kaikilla.
– Toistaiseksi ainoa hoitomuoto endoteelikerroksen rappeumille on sarveiskalvosiirre kuolleelta luovuttajalta, mutta siirteitä on saatavilla huomattavasti vähemmän kuin niitä tarvitsevia potilaita. Koska siirteet myös usein saadaan iäkkäiltä, niiden endoteelisolumäärä on alentunut. Siksi tarvitaan kipeästi uusia, luovuttajista riippumattomia hoitomuotoja ja solulähteitä, Pyry Grönroos kertoo.
Toisin kuin endoteelisolut, kantasolut kykenevät uusiutumaan ja muodostamaan uusia kudoksia. Grönroos kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmän, jolla ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistetaan sarveiskalvon endoteelin kaltaisia soluja. Menetelmä tarjoaa potentiaalisen ratkaisun luovuttajapulaan ja silmälääkäreille uuden työkalun sarveiskalvosokeuden hoitoon tulevaisuudessa.
– Erilaistusmenetelmä on huomattavasti nopeampi ja yksinkertaisempi kuin muiden tutkimusryhmien kehittämät menetelmät. Kantasoluja voitaisiin tuottaa uudelleen ohjelmoimalla potilaan omia verisoluja, jolloin vältettäisiin immuunijärjestelmän hylkimisreaktiot, Grönroos sanoo.
Tutkimuksessaan Grönroos myös biotulosti erilaistettuja sarveiskalvon endoteelisoluja sarveiskalvon rakennetta muistuttavan kalvon päälle yhteistyössä yliopistotutkija Anni Mörön kanssa. Tutkimusryhmä on aiemmin onnistunut 3D-biotulostamaan sarveiskalvon uloimman kerroksen eli epiteelin ja keskiosan eli strooman. Nyt suoritettu sisimmän endoteelikerroksen tulostus mahdollistaa kokonaisen sarveiskalvon rakentamisen 3D-biotulostuksen kautta.
– Valmis tuote vaatii vielä kehitystä, erityisesti ei-toivottujen häiritsevien solujen, kuten keratosyyttien, poistamiseksi. Tutkimme yhdessä tutkijatohtori Abhinav Kethirin kanssa sekä keratosyyttien erilaistamista että solupopulaation näännyttämistekniikkaa, jossa viljelyolosuhteita muuttamalla eloon jäävät vain endoteelin kaltaiset solut, Grönroos kertoo.
Grönroos on lähtöisin Kokemäeltä ja asuu tällä hetkellä Raumalla.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. kesäkuuta
Filosofian maisteri Pyry Grönroos solu- ja kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja Human Pluripotent Stem Cell-Derived Corneal Endothelial Cells as a Potential Treatment for Corneal Blindness tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.6.2025 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Joni Turunen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Heli Skottman Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.