Hyppää pääsisältöön

Puurakentaminen on vetovoimatekijä ja iso apu taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

Julkaistu 6.5.2021
Tampereen ammattikorkeakoulu
Jouko Lähteenmäki ja Hannu Kauranen
Rakennettu ympäristö ja biotalous -osaamisyksikön johtaja Jouko Lähteenmäki ja osaamispäällikkö Hannu Kauranen iloitsevat Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden menestyksestä FinnBuild-messujen sillanrakennuskilpailussa. Kuvassa kilpailun voittajasilta muutaman vuoden takaa. Taustalla rakenteilla oleva puukerrostalo Kuntokadun varrella Kaupissa.
Puurakentamista on Suomessa pyritty edistämään julkisen vallan toimesta jo lähes 30 vuoden ajan. Nyt työn tulokset alkavat näkyä myös käytännössä. Puuta käytetään yhä kasvavassa määrin rakennusmateriaalina niin asuinkerrostalojen ja julkisten rakennusten kuin siltojen ja muun infrarakentamisenkin materiaalina.

Erityisen paljon puurakennuksia on viime vuosina noussut Tampereelle. Tästä on kiittäminen niin Puurakentamisen edistämisohjelmaa kuin kaupungin voimakasta kasvua ja uusien alueiden rakentamistakin.

– Tampere on muuttovoittokaupunki, jossa rakentaminen on kaiken kaikkiaan kasvussa. Kun kaavoitetaan ja rakennetaan täysin uusia alueita, on puurakentamista helpompi edistää suunnitelmallisesti. Puurakentaminen on myös vetovoimatekijä alueilla, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön ja biotalouden -osaamisyksikön johtaja Jouko Lähteenmäki.

Ruskea puusilta Tampereen Vuoreksessa.
Vuoreksen Isonkuusen alue on ollut tärkeä myös puurakentamisen koulutuksessa. Kuvassa on täysin puurakenteinen ajoneuvosilta, johon on tehty TAMKissa opinnäytetöitä. ”Tänne on tehty paljon ekskursioita, työharjoitteluja ja opinnäytetöitä”, kertovat Jouko Lähteenmäki ja Hannu Kauranen.

Puurakentaminen auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Puurakentamisen kasvun taustalla ei kuitenkaan ole pelkkä kaupungin kasvu tai uusien alueiden rakentaminen. Rakennusteollisuuden on arvioitu synnyttävän jopa 40% maailman hiilidioksidipäästöistä. Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan puurakentamiselle onkin tarjolla iso rooli.  

– Paitsi että puu on kevyt, edullinen ja uusiutuva luonnonmateriaali, se on myös ekologinen materiaali, joka sitoo kasvaessaan itseensä hiilidioksidia. Rakennuksen koko elinkaarta katsottaessa puurakennukset ovat hiilivaikutuksiltaan jopa negatiivisia eli ne toimivat hiilinieluina, sanoo Rakennetun ympäristön ja biotalouden -osaamisyksikön osaamispäällikkö Hannu Kauranen Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Suomessa puurakentamisen kasvulle on hyvät edellytykset myös materiaalin puolesta.

– Suomihan on metsäinen maa, eikä unohtaa pidä myöskään sitä, että meidän pohjoinen, hitaasti kasvaa puulaatumme on tiheäsyistä ja sen rakentamiseen liittyvät ominaisuudet ovat erittäin hyvät, sanoo Lähteenmäki.

Sekä Lähteenmäki että Kauranen uskovatkin puurakentamisen kasvun jatkuvan. Myös muita rakennusmateriaaleja tarvitaan kuitenkin jatkossakin.

– Liian materiaalikohtainen tarkastelu kannattaa unohtaa. Eri materiaaleja voi käyttää yhdessä huomioiden missä mikin materiaali on vahvin tai paras, sanoo Kauranen.

 

Tervassilta Vuores
Tervassillan puurakenteiden suunnittelu vaatii syvällistä insinööritaitoa. Lujuusluokiteltua puuta tarvitaan paljon kantamaan ajoneuvokuormituksia.

Puurakentamisen osaamista tarvitaan lisää

Puusta rakennettaessa on rakennushankkeen kulku toisenlainen kuin viime vuosikymmeninä valtavirtaan kuuluneessa betonirakentamisessa. Tämä edellyttää uuden oppimista koko rakennuskentässä, mikä näkyy myös TAMKin koulutustarjonnassa.

– TAMK on valtakunnankin tasolla varsin suuri kouluttaja alalla. Meiltä valmistuu osaajia kaikkiin rakennushankkeen vaiheisiin ja puurakentaminen kuuluu tätä nykyä meillä kaikkiin alan perustutkintoihin, sanoo Kauranen.

Lähteenmäen mukaan puurakentamiseen liittyvät tavoitteet ovat kuitenkin niin korkealla, että alalle tarvitaan myös mittavaa täydennyskoulutusta. Tämä koskee koko rakentamisen ketjua tekijöistä suunnittelijoihin ja toimihenkilöihin ja aina viranomaisvalvontaan sekä neuvontaan saakka.  

Pirkanmaalla koko ketjun koulutusta kehitetään muun muassa Ekokumppaneiden vetämässä Puuosaamista Pirkanmaalle -hankkeessa. Mukana kehittämisessä ovat TAMK rakennusliikkeiden ja rakennuttajien toimihenkilöiden kouluttajana, Tampereen yliopisto suunnittelijoiden kouluttajana sekä Tredu tekijöiden kouluttajana.

Myös rakennusvalvontaviranomaisten puurakentamiseen liittyvää osaamista on kasvatettu TAMKin toteuttamalla ja ympäristöministeriön rahoittamalla valtakunnallisella täydennyskoulutushankkeella. Parhaillaan on käynnistymässä yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa puu- ja vähähiilisen rakentamisen täydennyskoulutushankkeessa.

Puurakentaminen kiinnostaa myös opiskelijoita

Puurakentaminen nähdään Tampereella uusien alueiden vetovoimatekijänä. Sitä se on myös oppilaitoksille.

– Puurakentaminen kiinnostaa opiskelijoitamme, vahvistaa Kauranen.

Parhaillaan tekeillä onkin useita opinnäytetöitä käynnissä oleviin rakennusliikkeiden ja suunnittelutoimistojen puurakentamisen hankkeisiin sekä yritysten tuotekehitykseen liittyen.

TAMKin opiskelijoiden puurakentamisen osaamista on nähty myös valtakunnallisten FinnBuild-messujen  yhteydessä järjestettävässä sillanrakennuskilpailussa. Kilpailussa opiskelijajoukkueiden tehtävänä on rakentaa metrin mittainen silta apunaan vain tietty määrä puurimoja ja liimaa. Kilpasarjoina ovat kestävin silta, esteettisin silta ja laskentatarkkuudeltaan paras silta.

– TAMKin joukkueet ovat pärjänneet kilpailussa perinteisesti hyvin. Viime vuodelta ja tältä vuodelta tapahtuma peruttiin koronan vuoksi, mutta syksyllä 2022 lähdetään taas voittamaan, vakuuttavat Lähteenmäki ja Kauranen.

 

Lisätiedot:

Jouko Lähteenmäki, johtaja, Rakennettu ympäristö ja biotalous,+358 405 200731, jouko.lahteenmaki [at] tuni.fi

Hannu Kauranen, osaamispäällikkö, Rakennettu ympäristö ja biotalous, +358 400 948774, hannu.kauranen [at] tuni.fi

 

Linkki Puurakentamisen kehittämisohjelmaan, https://www.tampere.fi/smart-tampere/kestava-tampere-2030-ohjelma/puurakentamisen-ohjelma.html

 

Teksti: Helena Pekkarinen

Kuva: Emmi Suominen, TAMK