Puumateriaalien käytöstä saa hyvinvointibonuksen
Tutkimussarja toteutettiin kahdessa tutkimusta varten suunnitellussa huoneessa, joista toisen pinnoista 50 prosenttia oli mäntypuuta, toisessa käytettiin maalattua kipsilevyä ja vinyylikorkkilattiaa.
– Mittasimme tutkimushenkilöiden tunnetilojen muutoksia, tarkkaavaisuutta ja kokemusta huoneista. Lisäksi mittasimme fysiologisia suureita tueksi psykologisille havainnoille Moodmetric-älysormuksella ja EKG-mittarilla. Fyysisessä tai henkisessä kuormituksessa autonomisen hermoston sympaattinen puoli on vallitseva, levossa parasympaattinen hermosto ohjaa elintoimintoja, kertoo Luken tutkija Riina Muilu-Mäkelä.
Puuhuoneella oli myönteinen vaikutus tunnetiloihin ja tarkkaavaisuuteen
Testisarjan alussa puuhuoneessa tutkittavien energisyys, myönteiset tunteet ja elpyneisyys olivat korkeammalla ja kielteisiä tunteita esiintyi vähemmän kuin kontrollihuoneessa. Sama näkyi fysiologiassa korkeampana vireytenä, eli sympaattisen hermoston aktiivisuutena. Erot huoneiden välillä katosivat, kun tutkittavat keskittyivät ajattelua vaativiin tehtäviin, mutta palautuivat testin loppua kohden lepojakson aikana ja sen jälkeen.
Puuhuoneessa kehon vireystila oli korkeammalla levon aikana ja sen jälkeen, mikä tutkijaryhmän mukaan kertoi siitä, että tutkittavat olivat tarkkaavaisempia. Testisarja kokonaisuudessaan nosti tutkittavien ärtyneisyyttä, mutta ärtyneisyys oli testin lopussa selvästi alempi puuhuoneessa.
Puumateriaali on luonnon materiaali ja sen ominaisuudet, kuten kosteudensitomiskyky, tuoksuvat yhdisteet sekä heikko sähkön ja lämmön johtamiskyky tekevät puusta miellyttävän, eri aistein aistittavan materiaalin. Aina uniikki puupinta miellyttää myös silmää.
Puunkäyttö onkin rakentamisessa selvästi nouseva trendi, mikä kävi ilmi myös hankkeessa tehdystä media-aineisto-analyysistä ja kuntien julkisen rakentamisen päätöksentekoon liittyvästä haastattelututkimuksesta. Yksi merkittävimmistä puurakentamiseen ohjaavista tekijöistä oli nimenomaan puumateriaalin hyvinvointivaikutukset, jotka liitettiin parempaan sisäilman laatuun.
– Jo 2000-luvun alusta alkaen tutkijoita on kansainvälisesti kiinnostanut ilmiö puumateriaalin vaikutuksista ihmiseen. Ilmiö, joka on ikään kuin henkilökohtaisesti koettavissa, mutta tieteellisesti vaikeasti mitattavissa. Tekemämme tutkimuksen perusteella suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin ja jopa työstä suoriutumiseen. Puuta käyttämällä saavutetaan ympäristölle, mielelle, biotaloudelle ja oikeastaan koko yhteiskunnalle hyvinvointibonus. Puunkäytön edellytyksenä on tietenkin kestävä metsätalous, Muilu-Mäkelä toteaa.
Hankkeen monitieteisessä konsortiossa Luken ja TAU:n Fysiologiset mittausjärjestelmät ja -menetelmät -yksikön (PMSM) tutkijat toteuttivat psykofysiologisen koeasetelman testihuoneissa ja TAU:n Tuotantotalouden yksikön (CMC) tutkijat päätöksentekoon ja talouteen liittyvät analyysit.
Lisätietoja:
- Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä, Luke, 029 532 4044
- Dosentti Jari Viik, TAU, Fysiologiset mittausjärjestelmät ja -menetelmät -yksikkö, 041 546 6780
- Professori Teemu Laine, TAU, Tuotantotalouden yksikkö, 050 308 7049
Wood for Good -hanke
Hankkeen loppuraportti
Kuvat: Riina Muilu-Mäkelä/Luke
