Profilaatioalat esittelyssä: Kestäviä pelipohjaisia ratkaisuja maailman megahaasteisiin

Tampereen yliopisto on edelläkävijä peli- ja pelillisyystutkimuksessa. Juuri täällä alettiin jo 90-luvulla tutkia niin pelejä itsessään kuin pelillistämistä. Yliopisto on myös onnistunut puuttumaan tieteen ja yhteiskunnan perustavanlaatuisiin ongelmiin käyttämällä pelejä tutkimusympäristönä.

– Tutkimusorganisaationa olemme kansainvälisesti tunnettu siitä, että hyödynnämme pelejä yhteiskunnan parantamiseen esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen, talouden ja kulttuurin aloilla. Tätä näkemystä haluamme tuoda entistä vahvemmin esille kansainvälisillekin pelitutkimuksen areenoille, kiteyttää hanketta vetävä professori Juho Hamari tutkimuskokonaisuuden lähtökohtia.

Pelillisyyteen pohjautuva strateginen tutkimusalue perustuu lähtökohdiltaan Tampereen yliopiston kolmen tiedekunnan yhteistyöhön. Profilaatioalaksi valittua tutkimuskokonaisuutta kehittävät yhteistyössä informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, johtamisen ja talouden tiedekunta sekä kasvatustieteiden tiedekunta. Suomen Akatemia rahoittaa pelitutkimuksen kokonaisuutta PROFI6-ohjelmasta vuosina 2021–2026.

Myös TAMKin pelituotanto liittyy olennaisesti profilaatioalueen kehittämiseen. Tavoite on tulevaisuudessa laajentaa monialaista yhteistyötä. Tällä hetkellä mukana on 60–70 tutkijaa, ja neljän uuden apulaisprofessuurin (tenure track) täyttäminen on käynnissä. Hetki onkin kansainvälisessä kontekstissa historiallinen koko pelillistämisen tutkimuskentälle.

Professori Hamarin mukaan uraauurtavan tutkimuksen lisäksi tarkoitus on edistää ymmärrystä siitä, miten pelejä, pelillisyyttä ja pelikulttuuria voidaan valjastaa edistämään ekologisesti, taloudellisesti, yhteiskunnallisesti, teknologisesti ja kulttuurillisesti kestävämpää maailmaa.

Peleissä potentiaalia kestävän kulttuurin rakentajana

Pelillistämisestä on kehittynyt yksi aikakautemme merkittävimmistä keinoista edistää yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia eri aloilla. Kun modernit teknologiat kuten big data, tekoäly ja robotiikka luovat uutta tehokkuutta ja kyvykkyyttä koneiden avulla, pelillistäminen ja pelilliset toteutukset pyrkivät kehittämään ihmisten ominaisia kykyjä ja tehokkuutta edistämällä mm. luovuutta, motivaatiota ja sitoutumista eri tehtäviin ja toimintaan.

– Nyt ymmärretään, että pelit, pelilliset käytänteet ja kulttuuri sekä ylipäätään utelias leikillisyys ovat ihmisille ja ihmiskunnalle perustavaa laatua olevia edellytyksiä ja toimintoja, jotka tukevat esimerkiksi kognitiivisia, affektiivisia, sosiaalisia ja motivationaalisia kyvykkyyksiä, taustoittaa Juho Hamari.

Hamari iloitsee siitä, että tutkimuksissa on viime aikoina alettu tarkastella pelejä yhä enemmän myös positiivisena voimana ja yhtenä kestävän kulttuurin rakennuspalikkana.

– Tutkittavaa on silti vielä paljon. Varsinkin kansainvälisessä mittakaavassa olisi hyvä tunnistaa pelien potentiaali yhtenä keinona saavuttaa kestävyyden tavoitteita monimuotoisemmin, Hamari muotoilee.

PROFI-rahoituksen avulla kehitetään tutkimuksen lähtökohtia ja monialaisuutta

Viisivuotisen rahoituksen voimin kehitetään aihealueen kansainvälistä tutkimus- ja kehitystyötä, sekä sen monialaisuutta mm. uusien rekrytointien avulla. Samalla pyritään kehittämään alueen yhteistyöverkostoja ja tutkimusinfrastruktuureita, kun uusi digitaalisen vuorovaikutuksen laboratorio, Ludus, Keskustakampuksella ja tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen yhdistävä, Paidia, Nokia Arenalla otetaan käyttöön vuoden 2022 aikana. 

Pelillisyyttä hyödyntäville ratkaisuille on runsaasti kysyntää ja tutkimuksen ja kehitysyhteistyön avulla pyritään lähestymään tiettyjä globaaleja haasteita pelillisin keinoin. Tutkimuksessa korostuvat mm. medialukutaito ja tiedon käsittely pelillisyyden ja pelillisen teknologian avulla, kestävien kulutustottumusten lähestyminen virtuaalisessa todellisuudessa, ja mm. metsänhoidon kehittäminen pelillisellä sovelluksella, joka on kehitetty yhteistyössä metsäteollisuuden kanssa.

Juho Hamari nostaa esille myös immersiivisten teknologioiden, kuten lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden potentiaalin; niiden avulla on mahdollista mm. asettua toisen asemaan ja tarinallistaa kokemuksia.

– VR:n avulla pääsee itse kokemaan toisen ihmisen elinympäristön, kokemukset ja kulttuurin hyvin aidosti. Tätä voisi hyödyntää monenlaisessa asennekasvatuksessa, hän pohtii.

Tutkimusyhteistyö jalostaa pelitutkimuksesta yhä laadukkaampaa

Profilaatioalan tutkimus keskittyy Tampereen yliopistoon, mutta monitieteistä pelitutkimusta tehdään yhteistyössä useiden yliopistojen kanssa.

Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteisessä The Centre of Excellence in Game Culture Studies lippulaivassa yli 30 tutkijaa tutkii pelejä ja leikkejä useista kulmista. Lippulaivan kapteeni on Frans Mäyrä, joka työskentelee informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professorina Tampereen yliopistossa.

Kahden yliopiston, Tampereen ja Turun, yhteistä monitieteistä Gamification Group -tutkimusryhmää johtava Juho Hamari puhuu tutkimuksen kunnianhimoistamisesta. Hän näkee akatemiarahoituksen mahdollisuutena rakentaa entistä laajempia ja toimivampia yhteistyöverkostoja sekä jalostaa jo nyt vaikuttavasta ja tunnetusta tutkimuksesta vieläkin korkeatasoisempaa.

– Tarkoituksemme on vahvistaa koko kentän tekemää perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta sekä kehittää toimintaa edelleen. Yhteiskuntaan vaikutetaan vahvan tutkimuksen kautta, Hamari toteaa.

Katseet on suunnattu etenkin kansainvälisille foorumeille. Myös kaupallistamisen näkökulmat korostuvat tulevassa toiminnassa.

Lisätiedot

Juho Hamari
+358 50 318 6861
juho.hamari [at] tuni.fi

Games as a Platform to Tackle Grand Challenges

• Monitieteinen tutkimusyhteisö on yksi Tampereen yliopiston profilaatioaloista vuosina 2021–2026.
• Tutkii ja kehittää pelillisiä/pelipohjaisia ratkaisuja vastaamaan maailman megahaasteisiin.
• Luo mahdollisuuksia tutkijoiden, viranomaisten, päättäjien, yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten yhteistyölle.
• Keskittyy erityisesti seuraaviin tutkimusalueisiin:
  1) Pelilliset teknologiat ja kokemukset sekä niiden vaikutus kestävään toimintaan (Juho Hamari)
  2) Pelikulttuurit (Frans Mäyrä)
  3) Pelillinen oppiminen (Kristian Kiili)
  4) Pelilliset organisaatiot ja kestävä liiketoiminta (Henri Pirkkalainen)

Suomen Akatemian Profi6-rahoitus

• Suomen Akatemia teki vuoden 2021 alussa Profi6-rahoituspäätökset, joiden tavoitteena on nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista ja tukea tutkimuksen laadun kehittämistä.
• Akatemia myönsi Tampereen yliopistolle yhteensä 12,7 miljoonaa euroa yliopiston strategian mukaisen profilaation vahvistamiseen.
• Tampereen yliopiston kärkialoilla tekniikassa, terveydessä ja yhteiskunnassa rahoitetaan neljää profiloitumisaluetta:
  1) Health Data Science 
  2) Games as a Platform to Tackle Grand Challenges 
  3) TAU Imaging Research Platform 
  4) Sustainable Transformation of Urban Environments (STUE)  

Lue lisää Suomen Akatemian verkkosivuilta.

 

Teksti: Anna Aatinen