Tutkimus

Peruskoululaisille tehdään kysely politiikasta ja vaikutusmahdollisuuksista

Elina Kestilä-Kekkonen, Josefina Sipinen ja Aino Tiihonen/ Kuva: Jonne Renvall
Elina Kestilä-Kekkonen, Josefina Sipinen ja Aino Tiihonen tutkivat peruskoulun vaikutusta aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa. Kuva: Jonne Renvall

Tampereen yliopistossa käynnistyy tutkimus, jossa nuorilta kysytään mielipidettä politiikasta ja heidän omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä kuntien ja koulujen kanssa. Sen ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2020 tehdään kysely peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille eri puolilla Suomea. Toisessa vaiheessa samoja henkilöitä tutkitaan kaksi vuotta myöhemmin, kun he ovat siirtyneet toisen asteen opintoihin tai muille elämänpoluille.

Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Education, Political Efficacy and Informed Citizenship (EPIC) johtaa valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen. Hankkeen tavoitteena on saada tutkittua tietoa siitä, mikä on peruskoulun ja sen jälkeisten koulutuspolkujen merkitys aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää yhteiskunta- ja koulutuspoliittisen päätöksenteon tukena.

Poliittinen ymmärrys
vaihtelee väestöryhmittäin

Tuoreen Eduskuntavaalitutkimus 2019 -aineiston mukaan väestöryhmien välillä on merkittäviä eroja kansalaispätevyydessä eli siinä, missä määrin kansalaiset kokevat ymmärtävänsä politiikkaa ja voivansa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Nuoriin keskittyneet tutkimukset ovat osoittaneet, että erot ovat esillä jo nuorten keskuudessa.

Täysi-ikäisistä suomalaisista 64 prosenttia on samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että politiikka on välillä niin monimutkaista, että on vaikea ymmärtää mitä on tekeillä.
 
Naiset uskovat huomattavasti miehiä vähemmän omiin kykyihinsä ymmärtää
politiikkaa. Naisista 70 prosenttia katsoo politiikan olevan välillä monimutkaista ymmärtää. Miehistä vastaava osuus on 60 prosentin tietämillä.
 
Yliopistokoulutuksen saaneista harvempi kuin joka toinen kokee politiikan välillä monimutkaiseksi. Vastaava osuus niiden vastaajien keskuudessa, joilla ei ole ammatillista koulutusta, on 80 prosenttia.

Täysi-ikäisistä suomalaisista 52 prosenttia uskoo poliittisten päättäjien ottavan kansalaisten näkemykset huomioon ainakin jossain määrin.
 
Naiset kuitenkin uskovat huomattavasti miehiä vähemmän omien poliittisten tekojensa vaikuttavuuteen. Siinä missä naisista 48 prosenttia uskoo poliittisen päättäjien ottavan kansalaisten näkemykset huomioon, miesten vastaava osuus on 56 prosenttia.

70 prosenttia yliopistokoulutuksen saaneista uskoo, että poliittiset päättäjät ottavat kansalaisten näkemykset huomioon tehdessään päätöksiä. Muista kuin yliopistokoulutuksen suorittaneista samaa mieltä on alle puolet.

Kysely koululaisille
eri puolille Suomea

Tutkimukseen osallistuvat koulut on valittu harkinnanvaraisesti erikokoisista ja erityyppisistä kunnista eri puolelta Suomea.

Tutkimukseen kerätään yliotos ruotsinkielisistä ja maahanmuuttotaustaisista oppilaista, sillä siten voidaan tutkia vähemmistöaseman vaikutusta kansalaispätevyyden tunteeseen. Erityisen tärkeää on se, että uudet vähemmistöt eli maahanmuuttajataustaiset ryhmät kokevat suomalaisen poliittisen järjestelmän kohtelevan kaikkia ryhmiä tasapuolisesti.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä koulujen opetushenkilökunnan kanssa. Tutkimusryhmä laatii selkeän ohjeistuksen kyselyn toteuttamisesta ja on tarvittaessa paikalla toteuttamassa kyselyä. Opettajien sitoutuminen aineistonkeruuseen on ensiarvoisen tärkeää. Ilman heitä aineistonkeruu ei onnistu.

Voiko koulu tasata eroja
kansalaispätevyydessä?

Suomalaista koulutusjärjestelmää kiitetään erityisesti sen kyvystä tasata kotitaustasta kumpuavaa eriarvoisuutta. Tämä poikkeuksellisen kattava tutkimus kohdistuu siihen, voiko koulutus tasata tai jopa kasvattaa kotitaustasta johtuvia eroja myös kansalaispätevyydessä.

Tutkijoita kiinnostaa kysymys siitä, onko erilaisilla koulutuspoluilla tai koulutuksen ulkopuolella olemisella vaikutusta kansalaispätevyyden tunteeseen ja millaista vaikutus voisi olla. Erityishuomion tutkijat kohdistavat yhteiskuntaopin opetuksen vaikutukseen.

Hanke on nelivuotinen ja päättyy vuonna 2023. Ensimmäisiä tuloksia saadaan kuitenkin jo vuoden 2020 aikana.

Tutkimusryhmään kuuluvat Elina Kestilä-Kekkosen lisäksi seuraavat tutkijat: Professori Mikko Niemelä (TY), tutkimusprofessori Tommi Hoikkala (Nuorisotutkimusseura), dosentti Sami Borg (TAU), dosentti Laura Kestilä (THL), YTT Eeva Puumala (TAU), dosentti Elina Kilpi-Jakonen (TY), dosentti Peter Söderlund (ÅA), kaksi post docia Aino Tiihonen (TAU) ja Josefina Sipinen (TAU), kaksi väitöskirjantekijää, Sini-Tuuli Mäkinen (ÅA) ja Miikka Korventausta (TY) sekä kaksi tutkimusavustajaa Silja Porkkala (TAU) ja Salla Vadén (TAU).


Yhteystiedot
 
Elina Kestilä-Kekkonen
Valtio-opin professori (ma.)
Turun yliopisto
elina.kestila-kekkonen [at] utu.fi
050 512 8398

Josefina Sipinen
Tutkija
Tampereen yliopisto
josefina.sipinen [at] tuni.fi
040 192 4567

Aino Tiihonen
Tutkija
Tampereen yliopisto
aino.tiihonen [at] tuni.fi
040 869 8775
 
projects.tuni.fi/epic-fi
Twitter: @EPICefficacy