Pelikulttuurien tutkijat avaavat tutkimuksensa kaikkien saataville
Korkeatasoisen tieteen lähtökohta on avoimuus; mullistavinkin tutkimustulos on käytännössä mitätön, jos kukaan ei tiedä siitä. Julkisin varoin tuotettu tieto hyödyttää tiedeyhteisön ohella koko yhteiskuntaa – ja kuuluu siten kaikille. Helposti löydettävälle ja luotettavalle tiedolle on valtava tilaus maailmassa, jonka perustuksia monenlaiset valeuutiset ravistelevat.
Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö halusi edistää tieteellistä yhteistyötä kilpailun sijaan, ja julkaisi siksi avoimen tieteen strategiansa verkossa kaikkien saataville.
– Lähtökohtanamme on, että tutkimuksestaan innostuneet tutkijamme haluavat jakaa tietämystään ja vaikuttaa tiedon avulla maailmaan. Avoimuus hyödyttää myös tutkijaa itseään, sillä sen ansiosta tutkimustieto on saatavilla yhä suuremmalle yleisölle ja samalla tutkijan omakin tunnettuus kasvaa, sanoo professori Frans Mäyrä, joka johtaa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikköä.
Avoimuuden rinnalla kulkee aina vastuullisuus, etenkin tutkimusaineistojen avaaminen edellyttää harkintaa ja eettisesti kestävää datanhallintaa. Taustalla vaikuttaa EU-tasoinen periaate, jonka mukaan tieteen tulee olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suojattua kuin tarpeen.
Strategian mukaan huippuyksikkö on sitoutunut tuomaan kaikki julkaisunsa avoimesti saataville sekä hallitsemaan tutkimusdataa vastuullisesti. Avoimuus koskee myös esimerkiksi tutkimusalan koulutuksia, seminaareja ja blogikirjoituksia. Tutkimusprosesseihin voidaan ottaa mukaan sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita, mikä kasvattaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Avoimen tieteen strategia on tutkijoiden itsensä kehittämä työkalu
Alkuvuodesta julkaistu strategia on elävä dokumentti, jonka kehittämiseen tutkijat ja muut sidosryhmät voivat osallistua myös jatkossa. Huippuyksikön tutkijat laativat strategian yhteistyössä Tampereen yliopiston kirjaston avoimen tieteen asiantuntijoiden kanssa.
– Yhteisessä strategiatyössämme ei ole mietitty, mistä saa pisteitä, vaan asiaa on ajateltu pitkänäköisesti. Hyödyt kasvavat, kun vastuullinen avaaminen valtavirtaistuu. Välitöntä hyötyä syntyy, kun käytänteet kehittyvät ja tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys lisääntyvät. Tutkijalle hyöty on myös laadullista, mainetta ja ansiota avoimen tieteen kehittäjänä. Pelikulttuurien tutkijat ovat ansiokkaasti tehneet latua muille, kehuu kirjaston avoimen tieteen palveluiden päällikkö Susanna Nykyri.
– Avoimen tieteen strategiamme on tutkijoille käytännön työkalu ja opetuspaketti. Se sisältää esimerkiksi oppaita ja malleja sekä listauksia avoimen tieteen julkaisuista, kertoo Mäyrä.
Yksikössä seurataan mm. tutkijoiden rekisteröimien ORCID-tunnusten ja avattujen tutkimusaineistojen määriä sekä tutkimusjulkaisujen avoimuusprosentteja. Avoimuutta kerryttävät myös julkiset luennot ja tapahtumat, joissa yksikön tutkijat ovat mukana järjestäjinä, asiantuntijoina tai muuten merkittävässä roolissa.
Tutkimustuloksen avoimuus voi tyssätä maksumuuriin
Tutkitun tiedon avoimuudella on kiistattomia etuja; se parantaa tieteen laatua, uudistumiskykyä ja sosiaalista vaikuttavuutta sekä edistää vastuullista tutkimustoimintaa. Esteitäkin tieteen avoimuuden tiellä on, ja suurin niistä on raha.
– Tieteelliset julkaisut ovat olleet usein maksumuurin takana, joten kaikki eivät pääse niitä lukemaan. Toki tutkijan kannalta oman tutkimuksen julkaiseminen voi tulla kalliiksi myös avoimissa tiedejulkaisuissa. Tukea avoimeen julkaisemiseen on kuitenkin koko ajan paremmin saatavilla, Mäyrä pohtii.
Avoimuuden esteenä voi myös olla tutkimusaineiston arkaluontoisuus. Joitakin tutkimusaineistoja ei ole tarkoitettukaan kuin tarkkaan määritellyn joukon silmille.
– Julkaisemisen esteenä voi myös olla tutkijan kiire tai tunne siitä, että jakaminen on vaikeaa. Strategiamme tarjoaa apua tähänkin avaamalla prosesseja ja käytänteitä kaikille. Omaan kammioon ei kannata eikä tarvitse jäädä piileskelemään, painottaa yksikön apulaisprofessori Olli Sotamaa.
Tieteestä on sitä enemmän hyötyä, mitä useampi sen tuntee
Pelikulttuurien tutkijat haluavat innostaa muutkin tieteen tekijät luomaan oman avoimen tieteen strategiansa sekä avaamaan tuloksensa ja aineistonsa mahdollisimman laajaan käyttöön. He peräänkuuluttavat bibliodiversiteettiä, joka tarkoittaa julkaisukanavien moninaisuutta.
– Kun tutkimusta tuo esille englannin lisäksi omalla äidinkielellään, se tavoittaa laajemman yleisön. Tiede näkyy yhä enemmän myös kulttuurissa; teemme tiivistä yhteistyötä mm. Suomen Pelimuseon kanssa. Pelikasvatusta tuemme jakamalla pelikulttuurin tutkimustietoa nuorisotyön ammattilaisille. Järjestämme myös avoimia keskustelutilaisuuksia ja kirjoitamme blogeja, kertoo yksikön päätutkimuskoordinaattori Usva Friman.
– Avoin julkaiseminen on vain yksi ulottuvuus. Pitkällä aikavälillä hyvin rakennetut ja laadukkaat, avoimet tutkimusaineistot ovat kallisarvoisia koko tiedeyhteisölle. Valmiita aineistoja voi testata, katsoa eri näkökulmasta, toistaa ja vertailla, lisää Sotamaa.
Julkaisemisen ja tutkimusdatan lisäksi avoimuus koskettaa oppimista ja koko toimintakulttuuria. Tutkimustietoa pyritään jakamaan tiedeyhteisön lisäksi alan muiden ammattilaisten ja päättäjien käyttöön eri kanavilla.
Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö (Center of Excellence in Game Culture Studies, CoE GameCult) on Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen laaja tutkimusyhteisö. Sen toimintaa rahoittaa Suomen Akatemia.
Pelikulttuurien huippuyksikön avoimen tieteen strategia on julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC-SA 4.0, ja se on avoimesti muidenkin hyödynnettävissä vastaavaan strategiatyöhön.
Teksti: Anna Aatinen
Kuva: Viktor Forgacs / Unsplash
