Yhä useampi nuori kokee koulunkäynnin etäiseksi ja merkityksettömäksi. Pauliina Rantavuoren väitöstutkimuksen mukaan kyse ei ole yksittäisten oppilaiden ongelmista, vaan koulun rakenteisiin liittyvistä ilmiöistä.
– Halusin ymmärtää, mitä oppilaat itse pitävät tärkeänä ja mitä tapahtuu, kun he saavat mahdollisuuden toimia, johtaa ja muovata omaa oppimistaan, Rantavuori kertoo.
Rantavuori tutki väitöskirjassaan, miten nuoret voivat tuottaa ja saavuttaa valtaa pitkäkestoisen, yhteiseen kohteeseen suuntautuvan toiminnan aikana. Kyseessä on ilmiö, jota on tutkittu vähän.
Tutkimus keskittyy vallan, toimijuuden ja koulusta vieraantumisen käsitteisiin. Rantavuoren mukaan toiminnan kohde – se, mihin toiminta suuntautuu – on avain merkitykselliselle osallistumiselle ja oppimisen omistajuudelle.
– Kun oppilaat eivät voi vaikuttaa koulun keskeiseen kohteeseen, opittavan tietoon, syntyy ristiriita, joka voi johtaa koulusta vieraantumiseen, hän kertoo.
Muutoslaboratoriossa oppilaat työstivät merkityksellisiä kysymyksiä
Tutkimuksessa yläkoululaiset suunnittelivat ja toteuttivat lukuvuoden mittaisessa Muutoslaboratorio-interventiossa projekteja heille merkityksellisistä aiheista koulupäivän aikana ilman opetussuunnitelman tai arvioinnin rajoitteita.
Muutoslaboratoriossa oppilailla oli mahdollisuus työstää heille tärkeitä kysymyksiä yhdessä tutkijoiden, koulun henkilökunnan ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Rantavuori kehitti tutkimuksessaan kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian pohjalta kohteeseen suuntautuvan vallan käsitteen. Se kuvaa, miten nuoret tuottavat ja saavuttavat valtaa merkityksellisen toiminnan kautta.
Empiirisissä analyyseissa Rantavuori tarkasteli oppilaiden aloitteita ja päätöksiä, vallan ilmauksia, koulun rajat ylittävää yhteistyötä sekä aikuisten roolia valtautumisen tukemisessa tai rajoittamisessa.
Valta ja toimijuus kietoutuvat toisiinsa
Rantavuoren tulokset osoittavat, että valta ja valtautuminen voidaan ymmärtää yhteisenä prosessina, joka muodostuu toiminnan, vuorovaikutuksen ja pitkäjänteisen ponnistelun kautta.
Rantavuori kertoo, että valta ja toimijuus kietoutuvat toisiinsa: molemmat syntyvät prosessissa, jossa toimija kohtaa ristiriidan ja kehittää keinoja sen ratkaisemiseksi. Kohteeseen suuntautuva vallan käsite yhdistää nämä näkökulmat ja avaa uuden tavan tarkastella, miten oppijat voivat kasvaa aktiivisiksi toimijoiksi oman oppimisensa ja yhteisöjensä kehittämisessä.
– Muutoslaboratorion kautta opin, että koulu voi olla paikka, jossa oppilaat tunnistavat ja käsittelevät sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia haasteita. Kun he saavat mahdollisuuden osallistua oppimisen kohteen yhteiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, oppimisesta voi tulla merkityksellistä ja valtauttavaa, Rantavuori toteaa.
Tutkimus tuo välineitä vallan dynamiikan tarkasteluun kouluissa
Rantavuoren väitöstutkimus tuo uutta tietoa toiminnan teorian kenttään ja tarjoaa välineitä vallan dynamiikan tarkasteluun kouluyhteisöissä.
Tulokset osoittavat, että nuorten osallisuuden vahvistaminen on ratkaisevaa koulusta vieraantumisen ehkäisyssä.
– Vieraantuminen syntyy, kun oppilaat kokevat koulunkäynnin merkityksettömäksi ja olevansa vailla vaikutusmahdollisuuksia, Rantavuori sanoo.
Hän kertoo, että kohteeseen suuntautuva valta avaa mahdollisuuksia merkitykselliselle oppimiselle ja koulun kehittämiselle yhteisönä, jossa nuoret toimivat aktiivisina muutoksen ajureina.
– Tulevaisuuden koulu tarvitsee yhä enemmän yhteistyötä oppilaiden, opettajien ja koulua ympäröivien yhteisöjen välillä. Yhteisöllinen tiedon ja ratkaisujen luominen on välttämätöntä, jotta nuoret löytävät merkityksen toiminnassaan ja hankkivat valmiudet kohdata aikamme monimutkaiset haasteet, Rantavuori kertoo.
Pauliina Rantavuori työskentelee tällä hetkellä erityispedagogiikan yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 21. marraskuuta
Kasvatustieteen maisteri Pauliina Rantavuoren kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Adolescents Gaining Power: A Change Laboratory in a School Setting tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 21.11.2025 kello 12 keskustakampuksella, Pinni B -rakennuksessa, salissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Chiara Sità Veronan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Annalisa Sannino Tampereen yliopistosta.
Tutustu väitöskirjaan.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.