Valtaosa julkisten palveluiden johtamiseen ja kehittämiseen liittyvästä keskustelusta on perustunut tiukasti monien toimijoiden yhteistyölle. Yhteistyössä kuitenkin ilmenee väistämättä myös konflikteja. Rossin väitöstutkimus keskittyy erityisesti ymmärtämään ja tarkastelemaan konflikteja sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeissa. Tutkimus kertoo, kuinka konfliktit auttavat meitä ymmärtämään julkisten palveluiden systeemistä muutosta.
Organisaatiotutkimuksessa on jo pitkään ymmärretty, että ihmisten erilaisuudesta kumpuavat konfliktit ovat välttämättömiä uuden tiedon syntymiselle. Silti sekä tutkimuksessa että arjessa meillä on tapana yrittää ratkaista tai vältellä konflikteja. Tämä lähestymistapa on erityisen ongelmallinen silloin, kun tavoitteena on esimerkiksi kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen – ilmiötä on mahdotonta yhden toimijan tai organisaation ratkaista yksin. Sen sijaan hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan lukuisien toimijoiden tavoitteiden, toiveiden, arvojen, asenteiden ja toimintatapojen yhteensovittamista. Mitä enemmän toimijoita ja toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan, sitä enemmän yhteistyössä ilmenee myös konflikteja.
— Nuorten palveluita kehittävien toimijoiden käsitykset ja ymmärrys siitä, kenellä oli oikeus määritellä palvelun kohderyhmä, olivat keskenään konfliktissa. He eivät myöskään jakaneet ymmärrystä siitä, miten nuorille suunnatun palvelun onnistumista mitattiin, havainnollistaa Rossi konfliktikäsitettä käytännössä.
Väitöstutkimuksessa konfliktien käsitettä tarkastellaan kokemuksina institutionaalisten järjestelyiden, eli arvojen, uskomusten, tavoitteiden ja toimintatapojen eroista.
Rossin tutkimuksen mukaan kertomuksellinen ymmärrys konfliktikokemuksista nostaa esiin ihmis- ja ilmiölähtöisen hallinnon ja julkisten palveluiden kehittämistarpeen. Tulokset paljastavat myös identiteettiin, tunteisiin ja valtasuhteisiin liittyviä seikkoja.
Koska konfliktit ovat välttämättömiä tiedon synnyttämiselle, on keskeistä tarkastella erilaisia, suhteissa rakentuvia merkityksiä omasta sekä muiden identiteetistä, konfliktikokemusten herättämistä tunteista, sekä valtasuhteista konfliktikokemusten taustalla.
— Konfliktien tarkastelu kietoutuukin julkisten palveluiden kehittämisessä keskeisesti kysymyksiin vallasta, politiikasta ja etiikasta. Esimerkiksi kenellä toimijoista on oikeus päättää, miten hyvinvointi ymmärretään ja kenelle hyvinvointia ja arvoa luodaan, tai millaisin toimintatavoin asiakkaiden ja asukkaiden tarpeisiin pyritään vastaamaan, Rossi painottaa.
Väitöstutkimus esittää julkisten palveluiden tutkimuksen paradigmamuutosta, jossa painopiste siirtyisi organisaatiokeskeisestä ja organisaatioiden välisestä yhteistyön tarkastelusta konflikteihin ja systeemisen muutoksen ymmärtämiseen. Tällöin julkisten palveluiden kehittämisen ymmärtämiseksi tarkasteltaisiin yksittäisten kehittämishankkeiden sijaan palveluekosysteemejä.
Rossin tutkimuksen johtopäätösten mukaan konfliktien tarkastelu auttaa ymmärtämään julkisten palveluiden systeemistä muutosta neljän elementin kautta.
Näistä elementeistä moniäänisyys auttaa ymmärtämään palvelujärjestelmän eri toimijoita ja heidän roolejaan muutoksessa. Paikallisuus puolestaan lisää ymmärrystä muutoksen kontekstin tärkeydestä: — Julkisten palveluiden kehittäminen on aina riippuvainen ajasta ja paikasta, sekä erilaisista polkuriippuvuuksista, jotka ovat johtaneet nykytilanteeseen, Rossi lisää.
Palveluiden muutos tapahtuu myös aina vuorovaikutussuhteissa ja näin ollen muutos yhdessä osassa palvelujärjestelmää vaikuttaa myös muihin toimijoihin, toimintatapoihin ja päätöksiin. Lopulta julkisten palveluiden muutoksen ymmärtäminen vaatii aina toimijoilta refleksiivisyyttä, eli kykyä pysähtyä tarkastelemaan kriittisestikin niitä tekijöitä, jotka ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa.
Paula Rossi on syntynyt Reisjärvellä. Hän valmistui vuonna 2005 Centria-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi ja vuonna 2014 Lapin yliopistosta Rovaniemeltä hallintotieteiden, erityisesti johtamisen psykologian maisteriksi. Rossi on työskennellyt useissa projekteissa Tampereen yliopistossa vuodesta 2015 lähtien. Tällä hetkellä hän toimii tutkijana ja hallintotieteen yliopisto-opettajana johtamisen ja talouden tiedekunnassa.
HTM Paula Rossin hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Understanding Systemic Change: Conflicts in the public service development tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa torstaina 20.5.2021 kello 12 Pinni A-rakennuksen Paavo Koli-salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere. Vastaväittäjänä toimii tohtori Adina Dudau Glasgown yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jan-Erik Johanson johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1930-4
Kuva: Annamaria Palsi-Ikonen