Digitalisaatio ja automaatio muuttavat työelämää melkein kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa, yrittäjistä tehtaan työntekijöihin. Muutoksilla on sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia – työntekijän kannalta ne tuovat uusia kehittymismahdollisuuksia, mutta muutokset voivat aiheuttaa myös stressiä ja epävarmuutta.
– Muutosten keskellä työntekijöiden tukeminen on tärkeää. Vaikka työn digitalisoituminen voi aiheuttaa stressiä, uudet digitaaliset ratkaisut voivat myös auttaa työhyvinvoinnin seuraamisessa ja tukemisessa, sekä organisaatio- että yksilötasolla. Pelkän informaation sijasta tarvitaan ratkaisuja, jotka motivoivat työntekijöitä löytämään itselleen sopivia ja hyvinvointia tukevia tapoja toimia, Päivi Heikkilä kertoo.
Heikkilän väitöskirjassaan esittelemissä kahdessa suunnittelutieteen tutkimuksessa hyvinvointia lähestytään positiivisen suunnittelun näkökulmasta. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkittiin yrittäjien kokemuksia myönteisestä stressistä ja luotiin tutkimustiedon perusteella verkko-ohjelma, joka auttaa käyttäjäänsä tunnistamaan ja luomaan ajattelu- ja työtapoja, jotka ruokkivat myönteistä stressiä. Toisessa tutkimuksessa tutkittiin mahdollisuuksia seurata omaa hyvinvointia ja työn sujuvuutta automatisoituneessa tehdasympäristössä. Tässä tutkimuksessa toteutettiin puhelinsovellus, joka tuottaa numeerista tietoa työn sujuvuudesta ja näyttää sen rinnalla tietoa yöunen määrästä, leposykkeestä ja työvuoron aikana otetuista askelista.
– Työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin rinnakkainen tarkastelu auttaa seuraamaan omaa jaksamista työssä uudella tavalla. Molemmat ratkaisut on tarkoitettu vain työntekijöiden itsensä käyttöön. Näin ne tukevat itseohjautuvaa työn reflektointia ja uusien oivallusten ja merkitysten löytämistä omasta työstä, Heikkilä sanoo.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa stressin myönteisestä puolesta sekä työn ja hyvinvoinnin seuraamisesta tehdasympäristössä. Stressin myönteisen puolen ruokkiminen voi auttaa suhtautumaan stressiin uudella tavalla ja selättämään joitakin stressin aiheuttajia oman toiminnan kautta. Työn sujumisen ja oman hyvinvoinnin seuraaminen voi puolestaan avata uuden näkökulman omaan työhön ja auttaa huomioimaan arkisia työsaavutuksia ja onnistumisia.
– Molemmat ovat keskeisiä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä, joka vaatii yhä enemmän itseohjautuvuutta ja yrittäjämäistä työotetta työntekijöiltä. Itseohjautuvuus voi tarkoittaa myös vastuunottamista omasta hyvinvoinnista ja työn sovittamista itselle sopivaksi siinä määrin kuin mahdollista, Heikkilä sanoo.
Heikkilä esittelee väitöskirjassaan digitaalisten ratkaisujen synnyn haastatteluaineistoihin pohjautuvista suunnitteluohjeista käytännön toteutuksiin. Kohderyhmiin kuuluvat henkilöt, yrittäjämäistä työtä tekevät työntekijät ja tehtaan työntekijät, kokeilivat toteutettuja sovelluksia oman työnsä tukena 1,5-3 kuukauden testijakson ajan.
– Käyttökokemusten mukaan molemmat digitaaliset ratkaisut ovat lupaavia. Ne kannustavat suunnittelijoita kehittämään ennakkoluulottomia ja kokonaisvaltaisia uusia ratkaisuja myönteisen suunnittelun keinoin ja yhdessä kohderyhmän kanssa. Tutkimustulokset kannustavat digitaalisten ratkaisujen suunnittelijoita kehittämään erityisesti sellaisia ratkaisuja, jotka kannustavat työntekijöitä, antavat mahdollisuuden työn reflektointiin, helpottavat keskittymistä oleelliseen, kytkeytyvät työntekijän arkeen ja inspiroivat vertaiskokemusten kautta, Päivi Heikkilä sanoo.
Päivi Heikkilä työskentelee Tampereella VTT:lla ja tutkii uusien digitaalisten ratkaisujen hyväksyttävyyttä ja käyttökokemusta. Heikkilä pyrkii edistämään ratkaisujen suunnittelua siten, että ne sopisivat tarkoitukseensa, tuntuisivat mielekkäiltä käyttää ja ilahduttaisivat käyttäjää tavalla tai toisella – myös työkäytössä.
Psykologian maisteri Päivi Heikkilän tietotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Design research studies of digital solutions for supporting well-being at the changing workplace tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 13.11.2020 klo 12 Tietotalon auditoriossa TB109, Korkeakoulunkatu 1. Vastaväittäjänä toimii professori Marko Nieminen Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaisa Väänänen Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Tilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1751-5.
Kuva: Tiina Kymäläinen