
Kulttuuriset käytännöt, kuten maku, kulttuurin kulutus ja kulttuurinen tietämys, liittyvät yhteiskunnallisiin hierarkioihin. Näiden käytäntöjen sosiaalisen stratifikaation eli yhteiskunnallisten kerrostumisen tarkastelu on tärkeää epätasa-arvoisuuksien paljastamiseksi.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Ossi Sirkka tarkastelee väitöskirjassaan erilaisia tapoja kulttuuristen käytäntöjen tilastolliseen mallintamiseen monipuolisten aineistojen pohjalta. Yhdeksän eri Euroopan maata käsittävän kyselyaineiston mukaan ihmisten omin sanoin kulttuurille annetut merkitykset jakautuvat useaan ryhmään ja kerrostuvat taustatekijöiden sekä poliittisten arvojen mukaisesti.
Kulttuurin käsite voidaan ymmärtää tutkimuksen mukaan monin tavoin, joista kaksi keskeisintä ovat sen ymmärtäminen taiteina ja toisaalta laajemmin ihmisten ja ihmisryhmien piirteinä ja tapoina. Suomalaisen kyselyaineiston perusteella väitöskirja osoittaa, että kulttuurisen maun ja sosiaalisten verkostojen välillä on positiivinen suhde. Laajemmat sosiaaliset verkostot liittyvät laajempaan valikoimaan pidettyjä musiikki- ja kirjagenrejä.
Suomalaisten elämäntyylejä ja niiden muutosta 2000-luvulla tarkastellaan kahden toistetun kyselyaineiston kautta. Elämäntyylejä mitataan laajan kulttuurin kulutusta mittaavan muuttujajoukon kautta. Helsingin keskuskirjasto Oodia koskevaa keskustelua analysoidaan verkkokeskusteluaineistoa hyödyntäen. Tulokset osoittavat symbolista rajanvetoa sen suhteen, ketkä nähdään toivottuina kirjaston käyttäjinä.
Tilastolliset menetelmät kohentavat tekstianalyysia
Kulttuurin mallintamisen tilastollista lähestymistavoista väitöskirjassa käsitellään kolmea. Kyselyaineistolle sopii Sirkan tulosten mukaan hypoteesin testaukseen perustuva mallinnus sekä aineistolähtöinen geometrisen data-analyysin menetelmäperhe. Laskennalliset tekstin analyysimenetelmät puolestaan sopivat tekstiaineistoille. Aineistoiksi sopivien tekstien määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, ja ne ovat aikaisemmin olleet lähinnä tutkijan lähilukemisena suorittaman analyysin kohteena.
– Kulttuurin mallintamisen kannalta eri menetelmät tarjoavat uusia näkökulmia kulttuurisiin käytäntöihin ja niiden yhteiskunnalliseen kerrostumiseen. Laskennalliset tekstianalyysimenetelmät mahdollistavat uudenlaisten ja suurten aineistojen analyysit aiempaa tehokkaammin, toteaa Ossi Sirkka.
Väitöskirjan tulokset osoittavat kulttuuristen käytäntöjen stratifikaation niin yksilötasolla kuin maantieteellisestikin. Väitöskirjan tulokset kulttuurin käsitteen merkityksistä ja niiden jakautumisesta edesauttavat kulttuuria koskevien jatkotutkimuksien suunnittelua niin, että käsitteen moniulotteisuus ja systemaattiset erot sen tulkitsemisessa voidaan huomioida.
Lisäksi väitöskirjassa sovelletaan suomalaisessa yhteiskuntatutkimuksessa vähän tai joissain tapauksissa ei ollenkaan käytettyjä tilastollisia menetelmiä ja pohditaan niiden käyttökelpoisuutta kulttuuristen merkitysten, käytäntöjen ja kulutuksen tutkimukseen laajemmin.
Ossi Sirkka työskentelee Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Irtikytketyt: nyky-Suomi digitaalisena yhteiskuntana ja kuinka jäädä tai jättäytyä siitä syrjään” (DISCO).
Väitöstilaisuus perjantaina 7. maaliskuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Ossi Sirkan sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Kulttuurin mallintaminen: Laskennallisia tarkasteluita kulttuurisesta stratifikaatiosta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 7.3.2025 kello 14.00 Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Arho Toikka Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Semi Purhonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
