Hyppää pääsisältöön

Onko kalenterissasi oikeasti aikaa tärkeimmille asioille?

Julkaistu 12.2.2019
Tampereen ammattikorkeakoulu
Carolina Pajula on nähnyt työhyvinvoinnin valoisat ja varjoisat puolet opettaessaan mediatuottamista ja tehdessään työnohjausta. Nelipäiväistä työviikkoa tekevä opettaja uskoo, että omien arvojen tunnistaminen ja ajankäytön tiedostaminen ovat avaimia parempaan työhyvinvointiin.

Työhyvinvointi on kaikkien vastuu.

– Minä esimerkiksi en voi muuttaa TAMKia organisaationa, mutta voin vaikuttaa siihen, miten teen työtäni. Työnantaja sen sijaan on vastuussa työympäristöstä sekä työn sisällöstä ja suunnasta – työntekijällä pitää olla kuva siitä, mitä hän on tekemässä ja miksi. Organisaatiolta edellytetään lisäksi joustavuutta ja ymmärrystä työntekijän omia, työhön liittyviä toiveita kohtaan.

Aloita omasta asenteesta.

– Reilu johtaminen ja inhimillinen kohtelu antavat hyvät lähtökohdat työhyvinvoinnille, mutta jokaisen oma asenne ja käytös on myös ratkaisevassa asemassa. Työhyvinvointia edistää, kun päätetään yhdessä, miten työyhteisössä toimitaan.

Tunnista omat arvosi.

– Onko kalenterissasi oikeasti aikaa niille tärkeimmille asioille? Ihmisen täytyy miettiä omat arvonsa ja priorisoida ne, jotta voi hyvin. Vaatimuksia on paljon – pitäisi olla perheen ja ystävien kanssa, luoda uraa, kehittää osaamistaan ja samalla syödä, nukkua ja liikkua. Yksi ylimääräinen vapaapäivä viikossa auttaa itseäni palautumaan vaativasta työstä. Mallia omaan hyvinvointiin ei voi kuitenkaan hakea toisilta. Jokaisen pitää löytää oma paras tapansa toimia.

Mieti mikä innostaa ja motivoi.

– Työhyvinvointia on myös se, että tunnistaa, mikä itseä motivoi sekä innostaa ja missä kokee olevansa hyvä. Kun löytää työnilon, jaksaa opettaa vaikka välillä luokkatiloissa, jotka eivät toimi niin hyvin. Itse tykkään ohjata opinnäytetöitä ja päästä aina uusien aiheiden äärelle, joten olen pyrkinyt lisäämään niiden ohjaamisen määrää. Olen itse vastuussa siitä, että koen työni merkitykselliseksi.

Tutki ajankäyttöäsi ja muuta sitä tarvittaessa.

– Jokainen hallitsee aikaa omalla tavallaan, mutta on olennaista tunnistaa, mihin oma työaika kuluu. Oman työn suunnitteluun ja jäsentämiseen kannattaa käyttää aikaa. Itse seuraan tarkasti, mihin työaikani kuluu. Työajan seurannan avulla voi tunnistaa ja karsia turhia aikasyöppöjä, jotka nakertavat työhyvinvointia.

Puhu työhyvinvoinnista – ja varsinkin sen puutteesta.

– Työhyvinvointi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Joku on onnellinen, kun työtä ylipäätään on ja työ mahdollistaa omien tavoitteiden toteuttamisen esimerkiksi vapaa-ajalla. Joskus työhyvinvointi voi kadota, jos ei saa tehdä sitä missä kokee olevansa hyvä. Kannattaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa, jos ei ole tyytyväinen työhönsä. Esimieheltä tarvitaan tällaisessa tilanteessa tilannetajua ja älykkyyttä. Huoli asian esille nostamisen seurauksista ei saisi estää keskustelua.

Lue Carolina Pajulan blogiteksti nelipäiväisestä työviikosta.
 

Työnohjaus tarjoaa tilaa ja aikaa työyhteisön kehittämiseen

Työnohjausta tarvitaan usein muutos- ja kriisitilanteissa mutta myös arkisempien työelämän solmujen avaamisessa. Sen avulla voidaan esimerkiksi ratkaista työn organisoimiseen ja töissä käyttäytymiseen liittyviä asioita. Työnohjaus tarjoaa tilaa ja aikaa työyhteisön kehittämiseen. Se toimii parhaiten ennaltaehkäisevästi, mutta usein siihen turvaudutaan liian myöhään. Erityisen tarpeellista työnohjaus olisi kriisityössä, esimerkiksi lastensuojelussa, vaativassa hoitotyössä, poliisissa ja pelastuslaitoksilla. Työnohjaus vaikuttaa kaikilla toimialoilla positiivisesti työilmapiiriin, jaksamiseen, sairauspoissaoloihin ja työhön sitoutumiseen. TAMKissa voi opiskella 60 opintopisteen työnohjaajan opinnot täydennyskoulutuksena.

 

Teksti: Carolina Pajula
Kuva: Saara Lehtonen