Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten neljänneksi yleisin syöpä. Vuona 2018 siihen sairastui noin 570 000 ja kuoli noin 310 000 naista, joista suurin osa oli kehittyvistä maista. Suomessakin kohdunkaulan syöpä oli naisten kolmanneksi yleisin syöpä ennen seulontojen aloittamista. Mikroskoopin avulla tehtävän solumuutosten seulonnan eli sytologisen seulonnan ansioista se on nykyisin vasta naisten 18:nneksi yleisin syöpä. Suomen Syöpärekisterin mukaan vuosittain noin 180 naista sairastuu kohdunkaulan syöpään ja noin 55 kuolee siihen.
Monien tutkimusraporttien mukaan sytologinen seulonta on saavuttanut rajansa. Monissa maissa kohdunkaulan syövän esiintyvyys ja kuolleisuus ovat vakiintuneet viime vuosina tai alkaneet nousta uudelleen. Osittain syynä siihen on PAPA-kokeen subjektivisuus ja suhteellisen matala herkkyys.
Eurooppalaisten ja kanadalaisten tutkimusten perusteella sytologisen seulonnan herkkyys vahvojen solumuutoksien havaitsemisessa on 51–53 % ja tarkkuus 96 – 98 %. Korkean riskin papilloomavirustesti (hrHPV -testi) tunnistaa solumuutokset PAPA-koetta herkemmin, mutta sen tarkkuus on jonkin verran heikompi.
Verrattaessa viimeiseen sytologiseen seulontavuoteen 2011 vuoden 2012 seulontakierros osoitti, että uusi seulontamenetelmä ei vähentänyt seulontaan osallistumista. Sekä vuoden 2011 että vuoden 2012 seulontojen osallistumisaktiivisuudet vastasivat yleistä Suomen kohdunkaulan syövän seulontoihin osallistuvuutta (noin 70 %).
Kolmen ensimmäisen vuoden HPV-seulonnan tulokset varmistivat hrHPV -seulontamenetelmän selvän edun sekä keskivahvojen (CIN2+) että vahvojen (CIN3+) -tasoisten muutosten havaitsemisessa sytologiseen testiin verrattuna. Tampereella hrHPV-testatuilla löytyi 2,45 kertaa enemmän CIN2+ -muutoksia ja 2,70 kertaa enemmän CIN3+ -muutoksia kuin ympäristökuntien PAPA-testatuilla.
hrHPV -testin haittapuolena on se, että sen käytön aikana kohdunsuun tähystysten eli kolposkopioiden määrä kaksinkertaistui hrHPV-testatuilla ensimmäisillä HPV-seulontakierroksilla sytologiseen seulontaan verrattuna. Kuitenkin jo toisella seulontakierroksella suoritettujen kolposkopioiden määrä oli laskenut merkitsevästi (29 %).
Tämän tutkimuksen mukaan hrHPV -seulonta on selvästi vanhaa sytologista seulontaa herkempi havaitsemaan kohdunkaulasyövän esiasteet. Vaikka kolposkopioiden määrä aluksi lisääntyy, niiden määrä alkaa tasaantua jo toisella seulontakierroksella. Suomessa ollaankin valtakunnallisesti siirtymässä hrHPV -pohjaiseen seulontaan; Syöpärekisterin mukaan vuonna 2019 jo noin 61 % seulontatesteistä oli HPV-testejä.
Tutkimuksen toinen tarkoitus oli tutkia hrHPV -testin käyttökelpoisuutta epäselvien sytologisten tulosten varmistusmenetelmänä (triage). Osoittautui, että hrHPV -testi soveltuu yli 30-vuotiaiden naisten toistuvien ASC-US-muutoksien varmistustestiksi. Sen sijaan korkea hrHPV -infektioiden esiintyvyys naisilla, joilla on sytologinen lievä solumuutos (LSIL), rajoittaa hrHPV-testin käyttökelpoisuutta LSIL -muutosten varmistustestinä.
Olga Veijalainen työskentelee osastonylilääkärinä Lahden keskussairaalan naistentautien ja synnytysten osastolla.
Lääketieteen lisensiaatti Olga Veijalaisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Real-life Experience with the Use of HPV Tests in Cervical Cancer Screening and in Triage of Equivocal Cytological Results tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24. syyskuuta 2021 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Maija Jakobsson Helsingin yliopistosta. Kustoksena on professori emerita Johanna Mäenpää.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2070-6