Kouluilla on sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia ympäristöön: Yhtäältä perusopetuksen kiinteistöt ja hankinnat kuluttavat energiaa ja materiaaleja, toisaalta oppiminen auttaa ymmärtämään ympäristönäkökulmien keskeisyyden kestävän tulevaisuuden kannalta. Nämä molemmat yhdistyvät toiminnassa, jota Mykrä kutsuu ekologisen kestävyyden edistämiseksi koulussa.
Mykrä etsii ekologisen kestävyyden edistämisen haasteita ja kehittämismahdollisuuksia monitasoisesti koulujen ohjauksesta sekä arjen toiminnasta.
Ympäristö- ja koulutuspoliittiset asiakirjat, kuten suunnitelmat ja strategiat, nostavat ekologisen kestävyyden koulun tehtäväksi. Ympäristöpolitiikalle koulutus on yksi kestävän tulevaisuuden rakentamisen väline monien joukossa, kun taas koulutuspolitiikassa pääpaino on sosiaalisessa kestävyydessä: Ympäristökysymykset jäävät yhdeksi muilta politiikan aloilta tulevaksi säännöksi. Kansainväliset ympäristösitoumukset heikentyvät matkalla kohti koulun arkea, vaikka opetussuunnitelma vaatii koulut ottamaan kestävän elämäntavan välttämättömyyden huomioon kaikessa toiminnassaan.
— Opetussuunnitelman mukaan keskeistä ihmisenä kasvussa on ymmärtää, että ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta, toteaa Mykrä.
— Jokaisella oppiaineella on tässä oma ainutlaatuinen tehtävänsä. Valitettavasti monien aineiden opetussuunnitelmat jättävät ekologisen kestävyyden näkökulmien konkretisoinnin opettajan oman oivalluksen varaan, Mykrä sanoo.
Koulun arki, jossa suunnitelmia laitetaan täytäntöön, sisältää monia dilemmoja: ekologisen kestävyyden edistäminen ei ole vain opettajan henkilökohtainen valinta. Dilemmat luovat tarvetta etsiä ratkaisuja.
Ekologisen kestävyyden näkökulma saa enemmän jalansijaa koulussa, kun sen tärkeys myös osoitetaan antamalla asialle aikaa ja näkyvyyttä kaikissa koulun prosesseissa, kehittämällä käytäntöjä yhdessä koko kouluyhteisön kesken sekä siirtymällä pienistä ekologisista valinnoista kohti kokonaisuuksia ja koko yhteisön muutosta. Tässä muutoksessa keskeisiksi tekijöiksi osoittautuivat koulujen kestävän kehityksen vastaavien eli KEKE-vastaavien aloitteellisuus, johdon sitoutuminen ja toimintaa raamittava Vihreä lippu -ohjelma. Tärkeää on tunnistaa kaiken toiminnan suhde ympäristöön kaikilla toiminnan tasoilla.
— Tutkimus osoitti koulun toiminnan sisältävän monia mahdollisuuksia ekologisen kestävyyden edistämiseen. Minua kuitenkin pohdituttaa sosiaalisessa mediassa vellova ympäristötiedon väheksyminen ja uhkakuvien luominen oppilaiden aivopesusta. Tämä voi saada opettajat varovaisiksi opettamaan ympäristöaiheita.
— Opetussuunnitelma perustuu vertaisarvioituun tietoon, ja opetussuunnitelman sisällöt on päätetty avoimissa prosesseissa yhteisesti: ei ole kyse yksittäisestä mielipiteestä. Koulu on keskeinen paikka oppia kehittelemään vielä löytymättömiä ratkaisuja pirullisiin maapalloamme uhkaaviin ympäristöongelmiin, sanoo tamperelainen Mykrä.
Mykrä soveltaa tutkimuksensa tuloksia jatkossa Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtajana.
TaM Niina Mykrän kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Peruskoulu ekologista kestävyyttä edistämässä - Toiminnanteoreettinen tutkimus koulun monitasoisesta muutoshaasteesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 9.4.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Lili-Ann Wolff Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hanna Toiviainen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1878-9
Kuva: Suvi Roiko