Hyppää pääsisältöön

Niina Kovalainen: Kulttuurienvälisen viestinnän taidot työelämään siirryttäessä

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKalevantie 5, 33100 Tampere
Linna-rakennuksen sali K103
8.12.2022 8.00–12.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Ihmishahmo tohtorinhattu päässään, musta siluetti violetin kuultamalla taustalla.
Korkea-asteen opinnoissa vaaditaan yhä enemmän monialaista osaamista, jonka toivotaan siirtyvän valmistumisen myötä työelämään. FM, MBA Niina Kovalainen pohti tutkimuksessaan, millaisia viestinnällisiä taitoja työelämässä nykyään tarvitaan. Työn tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan keinoja kehittää korkeakouluopiskelijoiden viestintätaitoja vastaamaan paremmin tulevaisuuden työnkuvia ja uria. Tutkimuslöydösten mukaan kulttuurienvälistä viestintää ei tulisi pitää omana erillisenä osaamisalueenaan, vaan osana yleistä opiskelua ja työtä.

Suomi tunnetaan laadukkaasta koulutuksestaan myös korkea-asteella. Koulutuksen kehittäminen ja osaavan työvoiman varmistaminen myös tulevaisuudessa on nähtävä erittäin tärkeänä asiana, jotta Suomessa voidaan hyödyntää sekä paikallisten että kansainvälisten korkea-asteen opiskelijoiden osaamista.

Niina Kovalaisen tutkimus keskittyi kantasuomalaisiin ja kansainvälisiin korkeakouluopiskelijoihin sekä kansainvälisiin, valmistuneisiin opiskelijoihin. Lisäksi tarkasteltiin korkeasti koulutettuja ICT-alan ammattilaisia.

– Työni tavoitteena on pyrkiä tarjota keinoja kehittää korkeakouluopiskelijoiden viestintätaitoja, että ne vastaisivat paremmin tulevaisuuden työnkuvia ja uria ylirajaisissa ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä niin yksilö-, organisaatio- kuin kansallisellakin tasolla. Suomi on teknologisesti edistynyt maa, jossa työskennellään useilla vierailla kielillä. Tämä tekee maastamme houkuttelevan paikan opiskella korkea-asteen tutkinto, kertoo Kovalainen.

Kulttuurienvälisen viestinnän tärkeys korostuu virtuaaliympäristöissä

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia opiskella sekä saavuttaa tietotaitoa ja kompetensseja, joita voidaan hyödyntää kaikilla työmarkkinoilla maasta riippumatta.

Eräs kompetensseista on kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssi, jonka osaamisen tärkeyttä nykyiset erilaiset virtuaalityöskentelyn ja -viestinnän ympäristöt korostavat. Ylirajaisen viestinnän tarkoituksen ja roolin ymmärtämisen edellytys on käsittää nykyaikaisten työskentely-ympäristöjen vaatimukset kulttuurienvälisen viestinnän osaamiselle.

– Kulttuurienvälinen viestintä ja sen osaaminen on erittäin monitahoinen ilmiö nykyisissä erilaisissa työskentely-ympäristöissä. Väitöskirjani osoittaa, että kulttuurienvälinen viestintä ilmiönä on kiinteä osa ylirajaisen viestinnän ilmiötä. Yhä yleisemmät virtuaaliviestinnän ympäristöt asettavat kulttuurienväliselle viestinnälle erityisiä vaatimuksia ja rajoitteita. Löydösten mukaan kulttuurienvälistä viestintää ei tulisi pitää omana, erillisenä osaamisalueenaan vaan mieluummin osana normaalia opiskelua, työskentelyä ja työtä, Kovalainen kiteyttää.

Kulttuurienvälisen viestinnän tärkeys korostuu ryhmässä työskenneltäessä ja uuteen työskentely-ympäristöön siirryttäessä. Niinpä kulttuurienvälisen viestinnän taitoja ei välttämättä voida sellaisenaan siirtää viestintäkontekstista toiseen. On kuitenkin tärkeää pyrkiä luomaan kolmas kulttuuri, jonka avulla tehokas ja yhteisesti hyväksyttävä viestintä olisi kulttuurienvälisen viestinnän tilanteessa mahdollista.

Kovalaisen väitöskirja osoittaa, että kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssi koostuu yksilötason taidoista, asenteista, identiteeteistä sekä kulttuurisesta ymmärryksestä. Kulttuurienvälisen viestinnän arvostus ja sen tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtäminen lähtee yksilöstä. Tämä ei tosin tarkoita, että kaikki vastuu kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssien edistämisessä olisi yksilöllä.

Organisaatiot, kuten korkeakoulut, voivat tarjota yksilöille tarvittavat puitteet harjoitella, ymmärtää ja saavuttaa kulttuurienvälisen viestinnän osaamista ja kompetensseja. Organisaatiot voivat myös luoda mahdollisuuksia kouluttautua joustavasti sellaisin tavoin, jotka sopivat yksilölle itselleen hänen omassa työskentely-ympäristössään.

FM, MBA Niina Kovalaisen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja The Role of Intercultural Communicative Competence in Transnational Educational and Occupational Fields: Studies of Higher Education and Virtual Working Environments tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa torstaina 8.12.2022 kello 10 Linna- rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii Dosentti David M. Hoffman, Jyväskylän yliopisto. Kustoksena toimii Tenure Track -professori Mervi Kaukko, Tampereen yliopisto.

Tutustu väitöskirjaan verkossa.