Hyppää pääsisältöön

NAU-hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla työkaluja opetuksen ja työelämän käyttöön

Julkaistu 20.12.2022
Tampereen korkeakouluyhteisö
NAU-hankkeen työryhmä poseeraa Mona Lisa -taulun edessä
Nau-hankkeen työryhmäläiset vasemmalta oikealle: Annika Palomäki (Tampereen yliopisto), Tuula Isosuo (TAMK), Outi Rantanen (TAMK), Liisa Marttila (TAMK), Heikki Yli-Rämi (TAMK) ja Sini Teräsahde (Tampereen yliopisto)
Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeen tarkoituksena on tukea sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla työkaluja opetuksen ja työelämän käyttöön. Tavoitteena on tuottaa ja levittää tutkittua tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta, jotta tasa-arvo työ- ja opiskeluelämässä voidaan saavuttaa. Hankkeessa tuetaan korkeakoulujen tasa-arvotyötä esimerkiksi kehittämällä sukupuolitietoista opinto- ja uraohjausta sekä auttamalla organisaatioita tunnistamaan tiedostamattomia vääristymiä ja vähentämään niiden vaikutusta työtä koskevassa päätöksenteossa.

NAU-hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu, joka toteuttaa hanketta yhdessä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun, Oulun ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston, LUT-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tekniikan akateemiset TEK:in kanssa.

Tampereen ammattikorkeakoulusta hankkeessa toimivat hankkeen projektipäällikkö, lehtori Outi Rantanen sekä erikoissuunnittelija Tuula Isosuo, erikoissuunnittelija Liisa Marttila, lehtori ja opinto-ohjaaja Heikki Yli-Rämi sekä uraohjaaja Nelli Pahkamäki. Tampereen yliopistosta mukana ovat vastuuasiantuntija ja tutkija Sini Teräsahde sekä asiantuntija Annika Palomäki Kasvatustiedeiden ja kulttuurin tiedekunnasta.

– Korkeakouluissa stereotyyppiset asenteet ja totuttu kulttuuri vaikuttavat siihen, millaisena työelämä ja oma urapolku nähdään, ja miten opiskelijat asemoivat itsensä opiskelijoina sekä tulevina ammattilaisina. Ainakin miesvaltaisilla aloilla naisten tie työelämään on edelleen miesten polkua kivisempi. Asenteet ovat usein tiedostamattomia, mutta myös silloin ne voivat vahvistaa työelämän segregaatiota ja ohjata naisia ja miehiä eriytyville työurille ja erilaisiin asemiin, Rantanen kertoo. 

– Tarvitsemme avointa keskustelua, monipuolisempaa ammatillisten mahdollisuuksien sekä urapolkujen esittelyä ja sukupuolen huomioivaa uraohjausta. Eräs tärkeä ja toimivaksi osoittautunut keino on osallistaa opiskelijat korkeakoulun ja työelämän tasa-arvotyön aktiivisiksi toimijoiksi. Tavoitteena tulisi olla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden jalostaminen taidoiksi, osaamiseksi ja asennoitumiseksi. Tehdä siitä asia, jota voi harjoitella ja jossa voi kehittyä, Teräsahde kuvailee.

Hankkeessa tehtiin 2021 vuoden alussa kysely tekniikan alumneille sukupuolten merkityksestä opinnoissa ja työelämässä. Kyselyssä selvisi, että sukupuoleen liittyviä asennekysymyksiä on tekniikan alalla olemassa, niin työ- kuin opiskelijaelämässä. Peräti 62 prosenttia vastaajista oli kokenut sukupuoleen liittyviä asenteita ja oletuksia omassa työssään.

Tampereen yliopiston tasa-arvoa ohjaustyöhön -selvityksestä puolestaan ilmenee, että tekniikan opettajat pyrkivät kohtelemaan opiskelijoita tasa-arvoisesti. Sukupuolittuneet erot ja stereotyyppiset käsitykset ovat kuitenkin sitkeät.

– Ensinnäkin eri aloilla on erilaisia tasa-arvon haasteita ja olisi tärkeää tuottaa tietoa, ratkaisuja ja ymmärrystä alaspesifisti. Toisekseen kyselyssä, jonka teimme tekniikan alalta valmistuneille naisille, ilmeni, että naiset kohtaavat työelämässä edelleen sukupuolen mukaista syrjintää, häirintää, vanhakantaisia asenteita ja vähättelyä erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi he kokevat vaikeuksia ja asenteita asioissa, jotka liittyvät työn ja perheen yhteensovittamiseen. Sen vuoksi toivoisimme, että yliopisto-opinnoissakin pohdittaisiin enemmän tulevaa työelämää ja vahvistettaisiin kaikkien mahdollisuuksia pärjätä työelämässä, esimerkiksi verkostoja luovan yhteistyön avulla, Teräsahde sanoo.

Laaja-alaista korkeakoulujen välistä yhteistyötä kriittisen asian puolesta

Hankkeen toivottuna tuloksena ovat moninaiset ja yhdenvertaiset työ- ja opiskeluyhteisöt. Hankkeiden edustajat näkevät, että korkeakoulujen välinen yhteistyö on ollut tuloksellista.

–  Yhteistyömme on ollut erittäin hedelmällistä ja tuonut esiin sen, että tasa-arvohaasteet ovat yhteisiä. Yliopistokentällä painottuvat esimerkiksi tutkijanuraa ja -työtä koskevat kysymykset, kun taas ammattikorkeakoulukentällä työssäoppimisjaksot ja työharjoittelut ovat luonteva paikka työelämän, oppilaitoksen ja tasa-arvoisten käytäntöjen pohdinnalle. Lainsäädäntö sekä siitä nousevat velvoitteet koskevat kuitenkin kaikkia organisaatioita, ja tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu meille jokaiselle, huomauttaa Rantanen.

– Korkeakoulujen välinen yhteistyö on ehdottomasti ollut hankkeen rikkaus ja erityisesti Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun NAU!-toimijoiden yhteistyö on ollut luontevaa. Olemme muun muassa järjestäneet yhteisiä webinaareja koko korkeakouluyhteisölle, iloitsee Teräsahde.

– Tasa-arvon etenemistä kannattaa tarkastella historiallisesta perspektiivistä, jolloin tämäkin hanke näyttäytyy osana jatkumoa. Olo on toiveikas sen suhteen, että kehittämämme työkalut tulevat korkeakouluissa ja muissa työyhteisöissä käyttöön ja auttavat niitä pyrkimyksissään edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, Teräsahde jatkaa.

Hankkeen toimijat ovat aktiivisesti luoneet työkaluja tasa-arvon edistämiseksi

Hankkeessa on luotu Ura-ajatushautomo, joka on sukupuolitietoinen ryhmämuotoisen uraohjauksen malli korkeakouluille. Malliin sisältyy Turvallisemman tilan ja vuorovaikutuksen periaatteet, jotka soveltuvat muuhunkin opetus- ja ohjaustyöhön luomaan turvallista opiskeluympäristöä, sekä Uradeitti ja Taitoposteri -harjoitukset, joiden avulla opiskelijat voivat pohtia omaan urapolkuunsa vaikuttavia tekijöitä sekä omaa kasvavaa asiantuntijuuttaan myös itsenäisesti.

Lisäksi hankkeessa on kehitetty ohjaustyötä tekevien itsenäisen pohdinnan ja yhteisen keskustelun tueksi Reflektioharjoitus sukupuolitietoisesta ohjauksesta. Harjoitus auttaa konkretisoimaan, miten kukin ohjaustyöhön osallistuva voi edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta omassa työssään. Aalto-yliopiston kanssa kehitetty Tasa-arvon askeleet -työkalu puolestaan avaa videoillaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ydinkäsitteistöä ja nostaa keskusteluun keskeisiä kysymyksiä korkeakouluyhteisössä.

NAU!-hankkeessa kehitetyt työkalut vastaavat hyvin opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman KOTAMO-hankkeen suosituksiin. Hankkeessa on tuotettu runsaasti konkreettisia työkaluja, tietoa ja materiaaleja opetus- ja ohjaustyössä hyödynnettäväksi. Työkaluja voi käyttää myös laajemmin tasa-arvoteeman edistämiseen esimerkiksi strategioiden ja kehittämisen saralla.

– Toivomme, että tasa-arvon askeleet -työkalu löytää käyttöä korkeakoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksissa, joita muun muassa KOTAMO-hanke suositteli hiljattain julkaistussa loppuraportissaan. Tiimit ja tutkimusryhmät voivat materiaalin avulla järjestää myös omia pieniä yhdessä oppimisen hetkiä voidakseen keskustella asioista juuri oman työn näkökulmasta, kertoo Teräsahde.

Tasa-arvosuunnitelmasta on säädetty laissa

Uusimpana työkaluna hankkeessa on valmistettu syksyllä 2022 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen korkeakouluissa -piirrosvideo.

– Vuodesta 2014 lähtien yli 30 hengen työnantajien on pitänyt laatia tasa-arvosuunnitelma ja toteuttaa erilaisia tasa-arvoa tukevia toimenpiteitä, kuten tiedotusta ja koulutusta. Akuutti tarve tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä valottavalle materiaalille nousi kuitenkin Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ohjeista,  joissa kerrottiin, että jokaisen ohjelmasta tutkimusrahoitusta hakevan organisaation tulee pystyä osoittamaan, että heillä on tasa-arvosuunnitelma (Gender Equality Plan, GEP). Korkeakoulujen edustajat toivoivat hankkeelta tietoiskun tyylistä videota liitettäväksi omiin koulutuspaketteihinsa ja siihen tarpeeseen vastasimme, Rantanen sanoo.

– Piirrosvideo tiivistää suomalaisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön pääkohdat korkeakoulujen näkökulmasta. Sitä voi käyttää uusien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmien ja tasa-arvovastaavien perehdytyksessä, korkeakoulujen henkilökunnalle suunnatuissa koulutuksissa ja koulutusmateriaaleissa. Olisi hyvä, että jokainen korkeakouluyhteisön jäsen tuntisi perusasiat tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Videomme katsomalla pääsee jo hyvin kartalle, Teräsahde tarkentaa.

Aktiivisessa hankkeessa on myös luotu mentorointiohjelma Tampereen ammattikorkeakoulun taholta.

– Hankkeessa pilotoimme mentorointiohjelmaa tekniikan alan opiskelijoille. Ohjelma kesti noin puoli vuotta ja siihen osallistui yhteensä yli 40 tekniikan alan opiskelijaa ja asiantuntijamentoria. Mentorointiohjelma sai todella hyvää palautetta ja sitä pidettiin molemmin puolin hyödyllisenä ja antoisana. Tapaamisissa käytiin läpi esimerkiksi työnhaun taitoja, sukupuolen merkitystä uralla etenemisessä, työelämätaitoja, jatko-opiskelumahdollisuuksia sekä palkkaan ja rekrytointiin liittyviä kysymyksiä, Rantanen kuvailee.

– Ohjelman saaman kiittävän palautteen perusteella mentorointiohjelmia on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa sekä tekniikan alalla että myös muilla aloilla. Seuraava askel on selvittää, miten mentoriohjelmia voitaisiin tarkoituksenmukaisesti organisoida ja toteuttaa eri tutkinto-ohjelmissa siten, että koetut parhaat käytännöt voitaisiin monistaa ja mallintaa mahdollisimman sujuvasti, Rantanen jatkaa.

Tasa-arvoinen työkulttuuri voisi olla Tampereen korkeakoulujen kilpailuvaltti

Tasa-arvotyön keskiössä on asiasta viestiminen ja rakentavan keskustelukulttuurin tukeminen. Suunnitelmallinen ja tiedonkeruuseen perustuva tasa-arvotyö on hanketta tekevien mielestä oikea suunta.

– Erilaisten tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen, kuten koulutusten, tapahtumien ja neuvonnan järjestämiseen, tarvittaisiin enemmänkin resursseja, mutta myös jo tehdyistä toimista kannattaisi viestiä enemmän. Ei voi liikaa korostaa sen merkitystä, että yliopiston johto osoittaa viestinnällään sitoutumistaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehityskohteita tunnistaa paremmin, kun asiaa tarkastelee jonkin toisen asian, kuten työhyvinvoinnin, opetuksen laadun tai kansainvälistymisen näkökulmasta, Teräsahde huomauttaa.

– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus pitäisi nostaa keskusteluun positiivisessa hengessä, ei pelkästään häirintätapauksina tai virheiden etsimisenä. Ideaalitilanne olisi, jos oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen työkulttuuri nähtäisiin enemmänkin resursseja tuovana asiana kuin niitä vievänä. Se voisi jopa toimia Tampereen korkeakoulujen kilpailuvalttina uusia tutkimusrahoituksia, opiskelijoita ja osaavaa henkilökuntaa haettaessa, Rantanen pohtii.

Kaksivuotinen NAU-hanke päättyy joulukuussa 2022. Rantanen ja Teräsahde toivovat, että hankkeessa luodut työkalut saadaan laajasti korkeakouluyhteisön käyttöön.

– Tammikuussa 2023 onkin hyvä aika katsoa saavutuksiamme tuorein silmin. Hankkeessa kehitettyjä materiaaleja on jo sisällytetty Tampereen korkeakouluyhteisön opetus-, ohjaus- ja henkilöstökoulutusmateriaaleihin sekä tuomalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat vahvemmin mukaan opettajankoulutuksiin, Rantanen sanoo.

– Julkaisemme vielä viimeisiä työkalujamme ja blogikirjoituksiamme tasaarvoisestiuralle.fi -sivustolla ja viestimme hankkeen tuotoksista. Palaamme hanketta edeltäneisiin (tutkimus-)töihimme yksi entistä vahvempi asiantuntijuusalue hallussamme ja uusia projektisuunnitelmia kehitellen, Teräsahde kiteyttää.