Hyppää pääsisältöön

Näkymättömästä nähdyksi – jo pienet tukitoimet voivat kannatella nuorta

Julkaistu 16.2.2021
Tampereen ammattikorkeakoulu
Silja Montonen ELOS-ryhmästä
Yhdeksäsluokkalaisella Silja Montosella on pian edessä kevään yhteishaku.
Osallisuuden kokemisella, nähdyksi ja kuulluksi tulemisella, on suuri merkitys nuorten elämässä. Jo pienin tukitoimin voidaan ehkäistä nuoren jäämistä yhteiskunnan ulkopuolelle ja edistää nuoren selviytymistä. Monet pohtivat tällä hetkellä jatko-opintomahdollisuuksia, mutta joillekin nuorista tulevaisuuden suunnittelu tuntuu pelottavalta.

Toimia nuorten syrjäytymisen estämiseksi tarvitaan, mutta useat tähänastiset toimet ovat kohdistuneet koulupudokkaisiin tai yhteiskunnasta jo syrjäytyneihin nuoriin. Nyt toimia kohdistetaan ennaltaehkäisevään toimintaan. 

Tavoittelemme ylisukupolvisesti kuormittuneiden nuorten tukemista osallisuutta lisäämällä ja tarjoamme nuorille yhteistä tekemistä turvallisen sekä luotettavan aikuisen kanssa, kertoo Eläytyen osalliseksi -hankkeen projektipäällikkö, lehtori, Mari Vikman Tampereen ammattikorkeakoulusta.

8. - 9. -luokkalaisia nuoria autetaan kiinnittymään yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja tavoitellaan varhaisemmassa vaiheessa ennalta ehkäisevää toimintaa, jotta koulupudokkuutta ja syrjäytymiskehitystä ei pääsisi tapahtumaan yläkouluissa ja toisella asteella. Tampereen alueella kohderyhmänä ovat yläkoulut. Vastaavaa toimintaa järjestetään toisen asteen oppilaitoksissa SASKY koulutuskuntayhtymässä, joka on hankkeen osatoteuttaja. Keskeisimpänä toimintamuotona on perustettu ELOS-ryhmät, jotka kokoontuvat kouluissa tai koulujen ulkopuolella. ELOS-ryhmä tarjoaa nuorille erilaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan.

Sisällön suunnittelu aloitetaan ensimmäisellä tapaamiskerralla nuorten omat toiveet huomioiden. Nuoret saavat itse suunnitella ryhmätoimintaa sen mukaan, mikä heitä kiinnostaa ja mikä on heille merkityksellistä toimintaa koulun arjessa, kertoo Vikman ja hankkeessa asiantuntijana toimiva lehtori Eeva-Mari Miettinen Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Ryhmä auttaa nuoria kouluarjen jaksamisessa. Ryhmässä nostetaan esiin nuorille tärkeitä teemoja kuten tunteet, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, perhesuhteet ja tulevaisuus. Nuoret saavat tukea nykyhetkeen, mutta myös jatkosuunnitelmiinsa. Ryhmissä käytetään luovia ja toiminnallisia menetelmiä sekä tavataan kuin nuotiopiirin tapaan.

Mari Vikman
Projektipäällikkö Mari Vikmanin mukaan ELOS-ryhmät auttavat nuoria kouluarjen jaksamisessa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Kuva: Emmi Suominen.

Eväitä tulevaisuuden suunnitteluun ja arjen haasteisiin

Yhdeksäsluokkalaisella Silja Montosella on pian edessä kevään yhteishaku.

Ryhmään osallistuminen on tuonut mukavaa vaihtelua koulun arkeen ja samalla on voinut pohtia tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita kuten, mihin haluaisi suunnata peruskoulun jälkeen, hän sanoo.

Montosen mielestä ELOS-ryhmässä käsitellyt asiat ovat jääneet hänelle paremmin mieleen kuin perinteisellä oppitunnilla. Montonen pitää hyvänä myös sitä, että ryhmässä ei ole samanlaista asetelmaa kuin oppitunneilla, joissa kaikki kuuntelevat opettajaa ja sitten viitataan, kun pyydetään puheenvuoroa.

ELOS-ryhmissä käydyt keskustelut ovat nuorten kesken helpompia kuin oman luokan kanssa. Myös se, miten aiheita käsitellään, poikkeaa perinteisestä luokkahuoneopetuksesta. Olemme myös tavanneet koulun ulkopuolella, kuten TAMKissa.  Kerran kokemusasiantuntija kävi kertomassa oman selviytymistarinansa huumetaustastaan ja yläkoulunaikaisista ongelmistaan, joista oli päässyt eroon, Montonen kuvailee.

Samansuuntaisia ajatuksia on myös ELOS-ryhmään osallistuneilla Sannilla ja Lanalla. Myös jatko-opintosuunnitelmat ovat jo selkiytyneet molemmille.

Ryhmässä on ollut rauhallisempaa kuin yläkoulun arjessa. Ryhmä on tuonut hengähdystaukoja yläkoulun arkeen. Se on auttanut koulun arjessa jaksamista, kun on voinut tulla tänne rauhoittumaan, he kehuvat.

Kouluasetelman purkaminen avaa uusia mahdollisuuksia tunnistaa nuorten tarpeita

Ryhmään osallistumismahdollisuutta on markkinoitu kouluilla yhteistyössä niiden henkilöstön kanssa joko avoimesti kaikille, tietyille luokille tai tietyille oppilaille. Ryhmä kokoontuu viikoittain muutaman tunnin kerrallaan. Ryhmätapaamisten nivoutumisesta osaksi koulupäivää on sovittu koulukohtaisesti koulujen ja oppilaiden tarpeet huomioiden.

Hankkeen avulla kouluilla on mahdollisuus saada koulurakenteisiin uusia tapoja tukea ja kohdata nuoria ryhmätoiminnan avulla. Esimerkiksi koulusosionomit ja nuorisotyöntekijät toimivat ryhmissä nuorten kanssa.

Joskus jo yksi aikuinen riittää, joka kannattelee elämässä. Toiminnassa mukana olevat koulut ja koulutyöntekijät saavat merkityksellisiä työkaluja koulunsa työkalupakkiin koulun arkea ajatellen, kun toiminta saadaan juurtumaan hankkeen kautta, Miettinen sanoo.

Joissakin kouluissa nuorten on mahdollista jatkaa ELOS-ryhmässä vielä hankkeen päättymisenkin jälkeen, kun se on saatu juurrutettua koulun arkeen 12 viikon aikana.

Hankkeen taustalla on ollut Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opettajien ja työelämäyhteyksien välinen keskustelu sekä niissä noussut huoli nuorten syrjäytymiskehityksestä, ylisukupolvisesta kuormittuneisuudesta ja muuttuvien palvelujärjestelmien asettamista haasteista koulutukselle ja yhteiskunnalle. Ylisukupolviseen kuormittuneisuuteen tässä hankkeessa ymmärretään liittyvän esimerkiksi vanhempien työttömyys, mielenterveys - ja päihdeongelmat, vanhempien väliset jatkuvat konfliktit tai perheen köyhyys, jotka pahimmillaan siirtyvät sukupolvelta toiselle.

 

Eläytyen osalliseksi -hanke toteutetaan monialaisessa yhteistyössä SASKY koulutuskuntayhtymän ja Tampereen kaupungin kasvatustoimen ammattilaisten, kolmannen sektorin toimijoiden, sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden, kokemusasiantuntijoiden sekä kohderyhmän kesken. Yhteistyökumppaneita ovat koulujen kasvattajat ja toimijat, opettajat, koulusosionomit, nuorisotyöntekijät, oppilaanohjaajat ja koulukuraattorit. Hankkeen ryhmiä toteutetaan Tampereen perusopetuksessa kuudella koululla ja  toisella asteella SASKY:n oppilaitoksissa. Ryhmien koot ja toteutustavat vaihtelevat koulu- ja ryhmäkohtaisesti. Hankkeen rahoituslähde: ESR 2014-2020.

 

Lisätietoja:

Mari Vikman, lehtori, projektipäällikkö, Terveys-yksikkö, Mielenterveys- ja päihdehoitotyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, mari.vikman [at] tuni.fi, p. 050 439 1124.

Eeva-Mari Miettinen, lehtori, kv-koordinaattori, Hyvinvointi ja terveysteknologia -yksikkö. Tampereen ammattikorkeakoulu, eeva-mari.miettinen [at] tuni.fi, p. 040 662 3075.

 

Teksti: Arja Lundan

Kuvat: Pääkuva hankkeen arkistosta, Mari Vikmanin kuva: Emmi Suominen