Hyppää pääsisältöön

Monilukutaidon opettamisessa suurta vaihtelua

Julkaistu 1.10.2020
Tampereen yliopisto
Norssin oppilaita
Tampereen yliopistossa on valmistunut raportti luokanopettajien käsityksistä monilukutaidosta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset alakoulun luokanopettajat ymmärtävät ja soveltavat monilukutaitoa opetuksessaan. Opetuskäytännöt osoittautuivat vaihteleviksi, eikä monipuolisiin teksteihin tutustuttava opetus toteudu kaikkialla.

Monilukutaito sisällytettiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014 uutena laaja-alaisena osaamisalueena. Tuoreiden tulosten valossa opettajat tuntevat monilukutaidon hyvin. Se liitetään etenkin multimodaalisten, kuvaa ja sanaa yhdistävien tekstien tulkitaan, ja esimerkiksi kuvanlukutaitoa oli opettanut melko tai erittäin paljon yli puolet opettajista.

Kaikkea sitä, mitä opettajat ajattelevat kuuluvan monilukutaitoon, ei ole koulussa kuitenkaan tutkimustulosten mukaan samassa määrin opetettu. Esimerkiksi lähes kaikki vastaajat liittivät kriittisen lukutaidon monilukutaitoon, mutta miltei neljännes oli opettanut sitä vain vähän tai ei lainkaan.

Monilukutaitoon liitetään myös kulttuuriset lukutaidot, jotka sisältävät tiedonalakohtaisen lukutaidon. Tällä tarkoitetaan, että jokaisella oppiaineella on omat ilmaisu- ja esitystapansa. Lähes 80 prosenttia opettajista katsoi sen kuuluvaksi monilukutaitoon, mutta noin 40 prosenttia oli opettanut sitä hyvin vähän tai ei lainkaan.

Monilukutaitoon kuuluvia tekstien tuottamisen taitoja pidetään myös tärkeinä. Tästä huolimatta koulussa keskitytään lähinnä kirjallisten tekstien tekemiseen. Muunlaisten tekstien tuottaminen on vähäisempää.

Vähemmälle huomiolle jääneisiin teksteihin kuuluvat muun muassa valokuvat, videot, animaatiot ja muut digitaaliset esitykset. Myös oppilaiden omat, arjesta tutut tekstimaailmat jäävät osalta opettajista suurelta osin hyödyntämättä. Tekstejä myös julkaistaan koulun ulkopuolella hyvin harvoin.

Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan Tulevaisuuden tekstitaidot -tutkimusryhmä (EduLit) yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Luokanopettajille suunnattu verkkokysely tehtiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi 593 opettajaa ympäri Suomen.

Digiloikka ei näy monilukutaidon opetuksessa

Vaikka digitaalisesta loikasta on puhuttu jo pitkään, monilukutaitoa opetetaan digitaalisissa oppimisympäristöissä yllättävän harvoin. Osa opettajista ei tutkimuksen mukaan käytä digitaalisia ympäristöjä lainkaan oppilaiden monilukutaidon edistämiseen.

–  Havaitsimme, että opettajilla on keskenään erilaisia lähestymistapoja monilukutaitoon, toteaa tutkimusryhmän jäsen, yliopistonlehtori Pirjo Kulju.

–  Jotkut opettajat ovat vielä epävarmoja huomioimaan monilukutaitoa opetuksessa. Osa taas on soveltanut sen opetuksessa innokkaasti oppilaslähtöisyyttä ja monipuolistanut erilaisten tekstien käsittelyä koulussa. Toisaalta osa opettajista ajattelee, että monilukutaito ei ole muuttanut mitään opetuksessa.

Kuljun mukaan luokanopettajat suhtautuvat myönteisesti opetuksen kehittämiseen, sillä yli 80 prosenttia opettajista vastasi kokeilevansa mielellään uusia opetustapoja ja lähes puolet oli itsenäisesti perehtynyt monilukutaitoon.

–  Opettajien erilaiset käsitykset monilukutaidosta kuvaavat kuitenkin käsitteen monitahoisuutta. Opettajat tarvitsevatkin lisää pedagogisia malleja ja työkaluja monilukutaidon opettamiseen alakoulussa.

Kansallinen kehittämisohjelma tukemaan oppimisen tasa-arvoa

Raportti luokanopettajien käsityksistä monilukutaidosta 2019 julkistettiin 1. lokakuuta kansallisen Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman julkaisutilaisuudessa. Ohjelman toteutumisesta vastaavat Opetushallitus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI. Uudet lukutaidot -ohjelma on osa opetus- ja kulttuuriministeriön laajempaa Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa.

Kehittämisohjelmalla halutaan tukea oppimisen tasa-arvoa. Sen tavoitteena on vahvistaa medialukutaitoja, tieto- ja viestintäteknologisia taitoja ja ohjelmoinnin osaamista sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja perusopetuksessa.

– Nykymaailmassa informaatiota pitää osata vastaanottaa ja tuottaa monipuolisilla tavoilla. Esimerkiksi netissä toimimisen taidot, kriittinen lukutaito ja kuvanlukutaito ovat tärkeitä jo lasten elämässä, sanoo KAVIssa Uudet lukutaidot -ohjelmasta vastaava apulaisjohtaja Saara Salomaa.

–  Tampereen yliopiston tutkimusraportti osoittaa, että lapset eivät pääse oppimaan monipuolisia lukutaitoja tasa-arvoisesti, sillä opetuksessa on suurta vaihtelua

Pirjo Kuljun mukaan monilukutaidosta on tehty maailmalla paljonkin erilaisiin opetuskokeiluihin keskittyviä laadullisia tutkimuksia, mutta opettajien käsityksiä on tutkittu vähemmän.

–  Tämä raportti antaa ensimmäistä kertaa laajasti tietoa siitä, miten opettajat ovat tulkinneet ja opettaneet opetussuunnitelmassa mainittua monilukutaitoa.

--

Tampereen yliopisto julkaisi raportin yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn kanssa. Raportti on saatavilla osoitteessa www.uudetlukutaidot.fi

Lisätietoja tutkimuksesta:
- Yliopistonlehtori Pirjo Kulju 0401904175 pirjo.kulju [at] tuni.fi (pirjo[dot]kulju[at]tuni[dot]fi)
- Yliopistonlehtori Reijo Kupiainen 0503186924 reijo.kupiainen [at] tuni.fi (reijo[dot]kupiainen[at]tuni[dot]fi)

Lisätietoa edulit-tutkimusryhmästä

Lisätietoa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman toimenpiteistä:
- Medialukutaito ja ohjelmointiosaaminen: Saara Salomaa, KAVI, 050 577 5899, saara.salomaa [at] kavi.fi
- Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Päivi Leppänen, Opetushallitus, p. 029 533 1941, paivi.leppanen [at] oph.fi (paivi[dot]leppanen[at]oph[dot]fi) ja Minna Harmanen, Opetushallitus, p. 029 533 1481, minna.harmanen [at] oph.fi (minna[dot]harmanen[at]oph[dot]fi)

Lisätietoa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmasta osana Oikeus Oppia -ohjelmaa:
Tero Huttunen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 219, tero.huttunen [at] minedu.fi (tero[dot]huttunen[at]minedu[dot]fi)


Kuva: Jonne Renvall