Mistä on menestyvä yhteiskunta tehty, professori Juho Saari?
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sanoo, että useat mittarit kertovat myönteisestä muutoksesta suomalaisten elämässä.
Saaren mukaan aikalaiskeskustelussa on tehty tulkintoja, jotka eivät saa systemaattista tukea pitkän aikavälin tarkastelussa väestötasolla. Myönteiset puolet ovat hänen mielestään peittyneet uusliberalismia, talouskuria ja kilpailukykypaineita koskevien huolien alle.
Saari on toimittanut teoksen Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva (Vastapaino 2025). Lähes 30 asiantuntijan kirjoittama tutkimusperustainen tietokirja on kuvaus suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta 2000-luvun alusta 2020-luvun alkupuolelle.
Tutkijat tuovat esiin suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet muun muassa elämänlaadussa, terveydessä, turvallisuudessa ja luottamuksessa.
Professori Saari hahmotteli haastattelussamme menestyvän yhteiskunnan reseptiä.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari, mitä huomioita suomalaisen yhteiskunnan tilasta nousee?
Vallitseva puhetapa tutkimuksessa, politiikassa ja mediassa on korostanut ongelmia ja epäkohtia. Kun asiaa tarkastelee pitkillä aikasarjoilla, rekisteriaineistoilla ja tilastoilla, enemmistö suomalaisista voi hyvin ja on tyytyväisiä elämäänsä. Suomalainen yhteiskunta on vieläpä kehittynyt parempaan suuntaan, mistä esimerkiksi nuorten ja naisten vahvistunut asema kertovat. Myös työelämän laatu on tasaisesti parantunut ja ikääntyvän väestön toimintakyky kohentunut 25 vuoden aikana.
Suomi menestyy myös vertailevasti. Toimittamassani kirjassa esitellään niin sanottuja yhdistelmäindikaattoreita, jotka kartoittavat tietyn yhteiskuntapolitiikan alueen tilaa vertailevasti. Suomi pärjää maailmalla mainiosti muun muassa kilpailukyvyssä, sosiaalisessa edistyksessä, yhteiskunnan lakiperustaisuudessa ja kestävässä kehityksessä.
Suomen huonosti tunnettuja vahvuuksia on se, että niukkuutta ja yksinäisyyttä esiintyy suhteellisen vähän. Statuserot ihmisten välillä ovat suhteellisen pieniä. Niukkuus, yksinäisyys ja status muodostavat sosiaalista eriarvoisuutta arvioivan mittarin. Myös sillä mitaten Suomi on ollut erinomaisessa asemassa.
Suuri enemmistö elää Suomessa keskimäärin hyvällä elintasolla. Meillä on silti paljon ihmisiä takamatkalla. Uusimpien tilastojen valossa huono-osaisten, haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmä kasvaa. Heille kasaantuu psykofyysistä kuormitusta kuten masennusta sekä epäonnistumisen kokemusta, jota kutsutaan tutkimuksessa statusahdistukseksi.
Mikä selittää tyytyväisyyttä?
Useimmat tutkimuksessa käytetyt indikaattorit kertovat voimavaroista, joita yhteiskunnalla on käytettävissään. Keskeinen kysymys kuuluu, mitä yhteiskunta saa niistä irti. Suomi on vuosittain julkisuudessa – ei tarkkaan ottaen onnellisuuden – vaan korkean elämäntyytyväisyyden vuoksi. Suomalaiset ovat myös maailman parhaiden joukossa siinä, miten yhteiskunnan tarjoamat voimavarat muuttuvat elämäntyytyväisyydeksi.
Kansainvälisesti olisi paljon annettavaa sen tutkimisessa, miksi suhteellisen vähästä rahasta saadaan niin paljon elämänlaatua.
Julkisen vallan toimenpiteet vaikuttavat siihen, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat. Tyypillisesti instituutioiden luomasta tyytyväisyydestä kertovat toimivat palvelut, liikenne ja infra. Kaikesta kritiikistä huolimatta Suomen palvelujärjestelmä toimii, ja valtaosa pääsee aika lailla välittömästi hoitoon.
Vesilaitoksen tai pankkijärjestelmän toiminta on meille niin itsestään selvää, ettemme edes kiinnitä siihen huomiota.
Mitä tutkimus kertoo arvostuksesta?
Arvostus tarkoittaa muiden arviota tietystä ammatista, ja sitä mitataan arvostuskonsensuksella ja -jakaumalla. Monet aiemmin keskeiset arvostushierarkiat ovat alkaneet sekoittua. Esimerkkinä voidaan mainita voimakas nousu duunareiden arvostuksessa, joka menee nykyään päällekkäin keskiluokkaisten ammattien kanssa. Usein esitetty väite duunareiden arvostuksen laskusta ei saa tukea isoista aineistoista. Arvostuksen nousu ulottuu myös puhtaasti suorittaviin tehtäviin, eli työhön, joka ei vaadi suurta ammattitaitoa.
Myös hoitoalan ammattien ja lääkäriammatin arvostukset lähestyvät voimakkaasti toisiaan. Toisaalta perinteisten arvostettujen ammattien, kuten tuomareiden, korkeiden virkamiesten, ministereiden ja professoreiden, arvostus on alkanut laskea 2000-luvun alusta eteenpäin.
Trendi on ollut selvä, ja meillä on käytössä aineistot 2000-luvun alusta näihin päiviin asti.
Onko erityistä Suomen mallia? Entä miltä näyttää tulevaisuus?
On aivan kiistatonta, että elinkeinoelämän toiminta ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyö ovat olleet merkittävä tekijä Suomen menestyksessä. Vaikka monet asiat ovat nyt liikkeessä ja keskusjärjestöjen suhteet muuttuneet, Suomi on edelleen sopimusyhteiskunta. Tiedämme, milloin työpäivä alkaa ja milloin se loppuu. Työstä maksetaan tietty korvaus, eikä siitä tarvitse itse neuvotella. Tämä vakauttaa ihmisten arkea.
Suomalainen yhteiskunta on osoittanut tähän saakka sopeutumis- ja uudistumiskykyä. Sellaista tietä, jossa luottamus tai palvelut yhteiskunnassa äkkiä romahtaisivat, ei ole vakavasti ottaen näköpiirissä.
Suomen keskeisenä haasteena on käytettävissä olevaa rahoitusta suuremmat sitoumukset sosiaalimenoissa. Sekä sosiaalimenojen rahoitukseen kohdennetut tulot että sosiaalimenot ovat kasvaneet 2010-luvun alun jälkeen, mutta tulot ovat kasvaneet sosiaalimenojen poikkeuksellisen nopeaa kasvua hitaammin. Kun sosiaalimenojen osuus julkisista menoista on viimeiset 20 vuotta kasvanut, nyt muut menoerät syrjäyttävät ne. Tämä lisää niukkuutta sosiaalimenoihin.
Minusta olisi erikoista, mikäli pandemia-ajan lasku, elinkustannuskriisi sekä työikäisen väestön tulonsiirtojen ja palvelujen leikkaukset eivät lopulta näkyisi elämänlaadussa. Suomi aloittaa kuitenkin sopeutumisen maailman huipulta, josta pohjalle on vielä onneksi hyvin pitkä matka.
Julkaisut:
Juho Saari (toim.) Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva. Vastapaino 2025, 427 s.
Juho Saari. Ihmisiä yhteiskunnan portailla – Eriarvoisuus statusyhteiskunnassa. Gaudeamus 2025, 357 s.
Lue myös:
Suomi hätyyttelee MM-kärkeä yhteiskuntien välisessä vertailussa (MustRead Akatemia)
Haastattelu: Mikko Korhonen
