Yhteiskuntatieteiden maisteri Mirka Muilun väitöskirja Yhteisen tuntu: Hannah Arendt materiaalisena mediateoreetikkona luo uudenlaisen tulkinnan yhdestä 1900-luvun merkittävimmästä ajattelijasta. Arendt tunnetaan etenkin politiikan ja totalitarismin teoreetikkona, mutta väitöskirja esittää hänen ajattelunsa tarjoavan hedelmällisiä aineksia myös ympäristötietoiselle ja teknologiakriittiselle mediatutkimukselle.
– Ihmisen teknotaloudellisen toiminnan aiheuttama ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto ovat eksistentiaalisia uhkia, jotka asettavat myös ihmistieteiden klassikkoajattelijat uudenlaiseen tulkintaympäristöön, Muilu sanoo.
Tutkimus nostaa esiin Arendtin ajattelussa vähälle huomiolle jääneen ulottuvuuden – hänen ajatuksensa maasta ihmisenä olemisen ja toimimisen perustavimpana ehtona. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla kun ihmiset muokkaavat teknologisesti ympäristöään, he tulevat muokanneeksi omankin elämänsä ainutlaatuisia ehtoja.
Erilaiset indikaattorit osoittavat myös mediateknologioiden osallistuvan enenevästi maapallon elonkehän jatkuvasti laajenevaan tuhoon niin energian ja raaka-aineiden kulutuksen kuin elektronisen jätteen kautta.
– Poliitikot ja teknologiateollisuus tuntuvat ajattelevan, että jatkuva kasvu on mahdollista virtuaalitodellisuudessa näennäisesti irrallaan Maan ekologisista prosesseista, Muilu kertoo.
Uusi käsitteellinen avaus ekologisen tunnottomuuden haastamiseksi
Tutkimus muistuttaa, että ympäristökriisi on oleellisesti myös käsitteellinen kysymys, joka vaatii uudenlaisia tapoja hahmottaa ihmisen suhdetta Maan monilajiseen biosfääriin ja sen muihin asukkaisiin.
Haaste ajatella vähemmän ihmiskeskeisesti koskee Muilun mukaan myös mediatutkimusta, jonka valtavirrassa ympäristökysymyksiä on pitkään tarkasteltu lähinnä mediaesityksiä analysoimalla. Niin kutsutussa materiaalisessa mediateoriassa huomio kuitenkin kiinnittyy kielen ja representaatioiden sijaan siihen, miten maa ehdollistaa myös nykyistä teknologista mediakulttuuria.
Väitöstutkimuksen mukaan Arendtin anti materiaalisuudesta käydyille keskusteluille kiteytyy hänen common sensen käsitteessään, jota Muilu tutkimuksessaan tulkitsee ja jatkokehittää. Arkijärjen sijaan hän suomentaa common sensen yhteisen tunnuksi saadakseen monisyisemmän otteen Arendtin tavasta ymmärtää yhteinen todellisuus aistisissa ja ruumiillisissa suhteissa jatkuvasti muodostuvaksi prosessiksi.
Käsite tuo esiin, että nuo suhteet eivät ole vain ihmisten välisiä ja tekee mahdolliseksi haastaa teknotalouden tuottamaa ekologista tunnottomuutta. Tietoisen välinpitämättömyyden sijaan tunnottomuudessa on kyse pikemminkin opituista havaitsemisen ja kokemisen käytännöistä, joihin myös mediateknologiat enenevästi osallistuvat.
– Kehittämäni käsitteistön avulla olen halunnut politisoida noita usein tiedostamatta jääviä havaintokäytäntöjä ja tuoda esiin digitaalisen mediakulttuurin materiaalisia rajoja, Muilu sanoo.
Mirka Muilu on Tampereella asuva yhteiskuntatieteiden maisteri ja yliopisto-opettaja.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta
YTM Mirka Muilun mediatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirjansa Yhteisen tuntu: Hannah Arendt materiaalisena mediateoreetikkona tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 12.12.2025 kello 12 Tampereen yliopiston keskustakampuksella, Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Jussi Parikka Aarhusin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Seija Ridell Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Tutustu väitöskirjaan.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.