Tupakoitsijoita ja aiemmin tupakoineita ihmisiä ei yleensä ole otettu mukaan astmatutkimuksiin, ja siksi tieto astman ja tupakoinnin yhteyksistä on hyvin vähäistä. Astman ja keuhkoahtaumataudin (COPD) yhtäaikainen esiintyminen potilaalla (astma-COPD overlap, ACO) on hiljattain tunnistettu ja sisällytetty hoitosuosituksiin, mutta sitä on tutkittu vasta hyvin vähän. ACO:n tunnistaminen on kuitenkin todettu tärkeäksi, sillä nykyään on käytettävissä uusia, yksilöllisiä hoitomuotoja. ACO:n diagnostisia kriteerejä ei ole vielä tarkkaan sovittu, mutta kriteeriehdotuksia on julkaistu.
- Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää tupakoinnin vaikutuksia astmassa sekä löytää kliinisesti merkittäviä eroavaisuuksia astman ja ACO:n välillä. Lisäksi tavoitteena oli arvioida aiemmin ehdotettujen ACO-kriteereiden käytettävyyttä ja luotettavuutta potilastyössä, sekä selvittää ammattialtistuksen yhteyttä ACO:n kehittymiseen, Tommola kertoo.
Seinäjoki Adult Asthma Study (SAAS) on aikuisena astmaan sairastuneiden potilaiden kohorttitutkimus, jossa kerättyä tietoa Tommola pääosin käytti väitöskirjatutkimuksessaan. Tutkimuspotilaiden astmadiagnoosi oli tehty luotettavasti ja tupakoitsijat sekä aiemmin tupakoineet potilaat otettiin SAAS-tutkimusjoukkoon mukaan.
Tommolan tutkimustulosten mukaan vähintään 10 askivuoden tupakointihistoria (1 aski päivässä 10 vuoden ajan) oli yhteydessä nopeampaan keuhkojen toiminnan laskuun, joka jatkui kiihtyneenä kymmenen askivuoden jälkeen, vaikka tupakointi oli jo loppunut.
Tupakoitu askivuosihistoria oli annosvasteisesti yhteydessä lisääntyneeseen astmaan liittyvään sairastavuustaakkaan, mikä osoitettiin lisääntyneenä sairaalahoitojen, oireiden sekä liitännäissairauksien määränä. Mitä enemmän askivuosia oli kertynyt, sitä suurempi oli potilaan sairastavuustaakka.
Vähintään 20 askivuoden tupakkahistoria oli muista tekijöistä riippumatta itsenäinen selittäjä lisääntyneille hengityselimistön ongelmista johtuville sairaalahoidoille.
Tutkimuksessa ACO:n todettiin eroavan astmasta sekä verikokein että keuhkojen toimintakokein mitattuna, ja eroja todettiin myös ACO:n ja pysyvästi keuhkoputket ahtauttaneen astman välillä. Tulokset viittaavat siihen, että tupakan astmaatikolle aiheuttama pysyvä keuhkoputkien ahtauma ei ole samanlainen tila kuin astmatulehduksen aiheuttama keuhkoputken ahtauma.
Aiemmin ehdotettuja ACO:n diagnostisia kriteereitä reflektoitiin tutkimuksessa. Tulosten perusteella todettiin, että suurin osa astmasta, erityisesti naisilla, todetaan vasta 40 ikävuoden jälkeen, ja ikä diagnoosihetkellä ei vaikuttanut keuhkoputkia avaavan lääkkeen vasteeseen. Tulosten perusteella aiemmin ehdotetut ACO-kriteerit tulee arvioida uudelleen, ja tulevaisuudessa tarvitaankin lisätutkimuksia ACO:n suhteen.
- Tutkimustulosten perusteella tupakoinnin haitalliset vaikutukset astmassa ovat merkittäviä ja saattavat alkaa jo hyvin aikaisessa vaiheessa tupakointihistoriaa. Siksi aikainen puuttuminen potilaiden tupakointiin, tupakoinnin lopettamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä tehokkaat tupakointia ehkäisevät toimet ovat tärkeitä.
LL Minna Tommola on kotoisin Seinäjoen Ylistarosta ja työskentelee tällä hetkellä keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkärinä Keski-Suomen keskussairaalassa.
Lääketieteen lisensiaatti Minna Tommolan keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Adult-onset Asthma and Smoking tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 18.9.2020 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Witold Mazur Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1639-6
Kuva: Tommi Niskanen