Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma syntyy tavallisesti pään vamman jälkeen viikkojen kuluessa, mutta joskus spontaanistikin. Kun verenpurkauma on riittävän suuri, se painaa aivoja ja aiheuttaa oireita, joista tyypillisiä ovat päänsärky, puhevaikeus ja halvausoireet sekä yleiseen aivotoiminnan häiriöön viittaavat kognitiiviset oireet kuten muistivaikeudet tai yleistilan lasku.
– Aikaisemminkin on epäilty kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman ilmaantuvuuden lisääntyneen, mutta väestöpohjaisia tutkimuksia ei ole juuri julkaistu. Ilmaantuvuuden lisääntymisen on epäilty liittyvän veren hyytymistä estävien lääkkeiden käytön lisääntymiseen. Omassa aineistossanikin niiden käyttö melkein tuplaantui. Muita tekijöitä lisääntyneen ilmaantuvuuden taustalla lienevät ainakin ikääntyneiden aktiivisuus ja tähän liittyvä kaatumisalttius, kasvanut tietoisuus sairaudesta ja pään kuvantamisen parempi saatavuus, Minna Rauhala kertoo.
Kun krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma todetaan riittävän ajoissa, hoitotulokset ovat yleensä hyviä. Verenpurkauman aiheuttamat oireet korjaantuvat suurella osalla potilaista täysin. Tutkimuksessa selvisi, että krooniseen kovakalvonalaiseen verenpurkaumaan liittyy kuitenkin lisääntynyttä kuolleisuutta verrokkeihin nähden.
– Todettu ylikuolleisuus näyttää liittyvän potilaan muihin sairauksiin, ei itse verenpurkaumaan. Vastaavaan tapaan myös lonkkamurtumaan on todettu liittyvän ylikuolleisuutta onnistuneesta hoidosta huolimatta. Epäilläänkin, että nämä sairaudet ovat merkkejä yleisestä sairastavuudesta ja hauraudesta, Rauhala sanoo.
Tutkimusaineiston potilaista dementiaa sairastavien osuus oli samaa luokkaa kuin normaaliväestössä. Dementian havaittiin kuitenkin olleen tavallisin kuolemansyy kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman sairastaneilla potilailla, kun se oli verrokkiryhmällä vasta kolmanneksi tavallisin kuolemansyy. Lisäksi dementia esiintyi potilailla kuolemansyynä myöhemmin kuin verrokkiväestöllä.
– Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma saattaa lisätä dementian riskiä, mitä ei ole aikaisemmin kirjallisuudessa raportoitu, Rauhala toteaa.
Väitöstyön havaintojen tärkeyttä korostaa se, että iäkkäiden lukumäärän ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2050 mennessä Suomessa: 80–89-vuotiaiden lukumäärän ennustetaan kaksinkertaistuvan ja yli 90-vuotiaiden lukumäärän nelikertaistuvan nykyisestä. Kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman aiheuttama terveydenhuollon kuormitus tulee siis entisestään kasvamaan.
Minna Rauhala työskentelee neurokirurgian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Erikoislääkäri Minna Rauhalan neurokirurgian erikoisalaan kuuluva väitöskirja Chronic Subdural Hematoma - Incidence, Outcome and Cost tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.11.2020 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -auditoriossa, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena Kivipelto Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juhana Frösén lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöstilaisuuden yleisömäärää rajoitetaan pandemiatilanteen vuoksi. Ilmoittautumiset minna.rauhala [at] tuni.fi. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä, meeting ID 696 3531 4411.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1691-4
Kuva: Jani Rauhala