Hyppää pääsisältöön

Minna Hankaniemi Tampereen yliopistosta on Vuoden nuori virologi

Julkaistu 1.6.2020
Tampereen yliopisto
Minna Hankaniemi
Virustautien Tutkimussäätiö on palkinnut Vuoden Nuori Virologi 2020 -palkinnolla lupaavan nuoren virustutkijan, filosofian tohtori Minna Hankaniemen Tampereen yliopistosta. Rokoteteknologioita kehittävä Hankaniemi on äskettäin aloittanut viruksen kaltaisiin partikkeleihin perustuvien rokotteiden kehittämisen koronaviruksia vastaan apulaisprofessori Vesa Hytösen johtamassa tutkimushankkeessa.

Säätiö jakoi lisäksi viisi pienempää apurahaa seuraaville nuorille tutkijoille: Ville Hoikkala, Jyväskylän yliopisto, Mira Laajala, Jyväskylän yliopisto, Rickard Lundberg, Turun yliopisto, Xu Man, Helsingin yliopisto ja Wang Yilin, Helsingin yliopisto.

Säätiö tukee suomalaista virustutkimusta jakamalla vuosittain apurahoja virustautien tutkijoille.

Vuoden 2020 nuori virologi Minna Hankaniemi valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta alkuvuodesta 2013. Väitöskirjatyössään sekä väitöskirjatyönsä ohessa työskennellessään Biotechvisions Oy:ssa hän on tutkinut ihmisen munasoluperäisten kasvu- ja erilaistumistekijöiden (GDF9 ja -9B) signalointia ja aktivaatiota eri solumalleissa.

Hankaniemi on kehittänyt ja tuottanut adenovirusvektoreita sekä in vitro -bioaktiivisuustestejä näiden proteiinien tutkimiseksi. Hänen kehittämiään virusvektoreita on hyödynnetty myös prekliinisessä tutkimusvaiheessa ja lisäksi hän on onnistunut ensimmäisenä maailmassa puhdistamaan bioaktiivista ihmisen GDF9-proteiinia, joka tuotetaan inaktiivisessa muodossa. Tämän työn tärkeys korostuu ihmisen hedelmällisyystutkimuksissa sekä hedelmättömyyden hoitoon tähtäävissä pyrkimyksissä.

Enterovirukset ovat yleisimpiä ihmisiä infektoivia viruksia ja voivat aiheuttaa muun muassa sydänlihastulehdusta ja kroonista sydänlihassairautta.  Professori Heikki Hyödyn tutkimusryhmä Tampereen yliopistossa on osoittanut useissa tutkimuksissa yhteyden myös enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen välillä.

Ennen väitöstään Hankaniemi työskenteli rokotteita ja diagnostiikkaa kehittävässä yhtiössä (Vactech Oy), jossa hän pääasiassa kehitti menetelmiä enterovirusten tunnistamiseen kliinisistä näytteistä. Vactechissa toteutetun projektin tuloksena saatiin tunnistettua tyypin 1 diabetekseen liittyvät enterovirusten serotyypit. Väiteltyään Hankaniemi työskenteli FIT Biotech Oy:ssa, jossa kehitti laadunvalvontamenetelmiä kliinisiin kokeisiin meneville DNA-rokotteille sekä pätevöityi laadunvarmistajaksi lääketeollisuuteen.
 
Väitöskirjan jälkeistä tutkimustyötä Hankaniemi on tehnyt apulaisprofessori Vesa Hytösen johtamassa Proteiinidynamiikan ryhmässä Tampereen yliopistossa. Ensin hän kehitti perinteisiä enterovirusrokotteita Business Finlandin rahoittamassa THERDIAB-hankkeessa (Eradication of enterovirus associated diabetes: effective diagnostics, multivalent vaccines and small molecule inhibitors) ja tällä hetkellä hän jatkaa uusien rokoteteknologioiden kehittämistä Suomen Akatemian rahoittamalla kolmivuotisella henkilökohtaisella tutkijatohtorikaudella.
 
Hankaniemi on tehnyt useita läpimurtoja enterovirusrokotteiden kehittämisessä apulaisprofessori Vesa Hytösen tutkimusryhmässä. He ovat yhdessä professori Malin Flodström-Tullbergin sekä professori Heikki Hyödyn tutkimusryhmän kanssa osoittaneet, että perinteinen inaktivoitu enterovirusrokote suojaa sekä enterovirusinfektiolta että estää enteroviruksen aiheuttaman tyypin 1 diabeteksen kokeellisessa hiirimallissa. Lisäksi hän on kehittänyt enterovirusten tuotto-, puhdistus- ja inaktivointimenetelmiä teolliseen mittakaavaan soveltuviksi.

Nämä tutkimukset ovat osoittaneet, että yhden Coxsackie B -alatyypin enterovirusta sisältävä rokote ei suojaa muita enterovirusten alatyyppejä vastaan, joten hän on tuottanut myös perinteisen virusrokotteen, joka sisältää kaikki kuusi Coxsackie B -alatyypin enterovirusta.

Tämä rokote esti eläinkokeissa sydäntulehduksia aiheuttavan infektion ja viruksen aiheuttaman diabeteksen ja osoittautui turvalliseksi ja tehokkaaksi useissa hiirimalleissa sekä apinoissa. Tutkimuksessa kuvattu rokote on lupaava kandidaatti myös ihmisillä tehtäviin kliinisiin kokeisiin ja amerikkalainen lääkeyhtiö onkin aloittamassa rokotteen kliiniset tutkimukset ihmisillä. Jos kliinisillä kokeilla voidaan osoittaa yhteys Coxsackie B -alatyypin enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen välillä, voidaan rokotteella estää osa tulevaisuuden tyypin 1 diabetestapauksista.
 
Suomen Akatemian tutkijatohtorin hankkeessaan Hankaniemi on keskittynyt uusien rokoteteknologioiden kehittämiseen tuottamalla viruksen kaltaisia partikkeleita muun muassa Coxsackie B -enteroviruksia vastaan. Viruksen kaltaisilta partikkeleilta puuttuu geneettinen materiaali, joten ne ovat turvallisia tuottaa ja annostella. Lisäksi niitä voi räätälöidä sisältämään rokotteelle optimaalit osat. Nyt Hankaniemi on aloittanut viruksen kaltaisiin partikkeleihin perustuvien rokotteiden kehittämisen koronaviruksia vastaan apulaisprofessori Vesa Hytösen johtamassa tutkimushankkeessa.

Tutkimusryhmien kotisivut:
Professori Vesa Hytösen tutkimusryhmä
Professori Heikki Hyödyn tutkimusryhmä
Professori Malin Flodström-Tullbergin tutkimusryhmä

Virustautien tutkimussäätiö