Hyppää pääsisältöön

Mikko Laasanen: Meneillään olevan kielenmuutoksen tutkimuksessa on otettava huomioon kielen natiivihallinnan variaatio

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaEtäyhteys
17.6.2021 9.00–13.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Tohtori
Sosiolingvististä meneillään olevan kielenmuutoksen tutkimusta voidaan kehittää yhtäältä ymmärtämällä se kielenmuutoksen tutkimuksen evoluutiona ja toisaalta tarkastelemalla sitä uusista näkökulmista. FM Mikko Laasanen käsittelee väitöskirjassaan variationistisen sosiolingvistiikan teoriaa, ja sen kohteena on meneillään oleva kielenmuutos ja sen tutkimus.

Meneillään oleva kielenmuutos on monimutkainen ilmiö, jota ja jonka tutkimusta voidaan tarkastella eri näkökulmista. Yksi tällainen on se, millaisena ilmiönä kieli nähdään.

– Sosiaalisnormatiivisen kielikäsityksen mukaan kieli on yhtäältä sosiaalinen ilmiö, kuten William D. Whitney kirjoitti, ja toisaalta normatiivinen ilmiö, kuten Wilhelm von Humboldt kirjoitti, Laasanen toteaa.

Sosiaalisnormatiivinen kielikäsitys tekee kielen natiivihallinnan variaatiosta odotettavan ilmiön. Jokainen oppii kieltä, mutta koska kaikki ovat erilaisia, tapahtuu oppiminen eri nopeudella ja lopputuloksessa on variaatiota: kaikki eivät hallitse kaikkia kielen rakenteita yhtä hyvin. Tämä ajatus on vastakkainen sellaisten näkemysten kanssa, joissa kieli nähdään mentaalisena ja puhujien kesken homogeenisenä ilmiönä.

– Kielen natiivihallinnan variaatio on sosiaalisnormatiivisen kielikäsityksen looginen seuraus. Täydellistä (tai ideaalia) kompetenssia ei ole olemassa, koska kieli on kokonaisuudessaan olemassa ainoastaan yhteisössä.

Kielen natiivihallinnan variaatio voi vaikuttaa meneillään olevan kielenmuutoksen tutkimustuloksiin, sillä variaatio tuottaa tarkasteltuihin ikäryhmiin hajontaa kielenhallinnan suhteen. Mikäli puhujien kielenhallintaa ei kontrolloida, tehdään tutkimuksissa implisiittinen homogeenisuusolettama, jonka mukaan kaikki puhujat hallitsevat kielen yhtä hyvin. Tälle näkemykselle ei kuitenkaan ole perusteita, eikä se ole linjassa sosiaalisnormatiivisen kielikäsityksen kanssa.

Meneillään olevaa kielenmuutosta voidaan tutkia myös kielen kanavan kautta, joita ovat mm. kirjoitettu ja puhuttu kieli. Yleensä muutoksen ajatellaan alkavan puhutussa kielessä, josta se jollain aikavälillä etenee kirjoitettuun kieleen, kirjoitetun kielen ollessa konservatiivisempi kuin puhutun kielen. Yksi tällaiseksi ajateltu on suomen possessiivisuffiksin käytön vähentyminen.

– Puhutun kielen tutkimuksissa on havaittu, että suomen possessiivisuffiksin käyttö on vähenemässä ja että tämä muutostendenssi saattaa olla leviämässä myös kirjoitettuun kieleen.

Tästä ei kuitenkaan näy merkkejä, mikä saattaa viitata siihen, että kyse on pysyvästä erosta kirjoitetun ja puhutun kielen välillä. Toinen vaihtoehto on, että muutos etenee vielä odotettuakin hitaammin.

Laasanen on kotoisin Vähästäkyröstä ja asuu nykyään Tampereella.

FM Mikko Laasanen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Meneillään oleva kielenmuutos ja kielellinen vaihtelu: variationistisen sosiolingvistiikan teoriaa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa torstaina 17.6.2021 kello 12 alkaen Pinni B -rakennuksen salissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti, yliopistonlehtori Tommi Kurki Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Anneli Pajunen informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1992-2