Mielenterveyssyistä eläköityminen vaihtelee Suomessa alueellisesti
Eroja on sekä mielenterveyssyistä eläköitymisessä yleensä että eri syistä eläköitymisessä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella sai vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkettä noin 102 000 henkilöä, mikä on yli puolet (53 prosenttia) kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.
— Alueissa oli eroja mielialahäiriö- ja psykoosihäiriöeläköitymisen suhteen, kertoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, psykologi ja väitöskirjatutkija Tino Karolaakso Tampereen yliopistosta.
— Esimerkiksi Päijät-Hämeessä tunnistettiin valtakunnallista tasoa matalampi eläköitymisriski mielialahäiriön vuoksi, mutta kohonnut riski psykoosihäiriön vuoksi.
Alueen korkeaa sosioekonomista tilaa ilmaisevat tekijät, kuten sairaanhoitopiirialueen korkea työllisyys ja matala köyhyystaso olivat yhteydessä matalampaan eläköitymisriskiin. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS sekä Vaasan sairaanhoitopiiri.
Mielialahäiriön takia varhaiseläköidyttiin useimmin Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Kainuussa sekä ja Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Psykoosihäiriön vuoksi eläköityneitä oli useimmin Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Mielenterveyden avohoidossa suurimmat ja pienimmät alueelliset käyntimäärät olivat yhteydessä korkeampaan eläköitymisriskiin.
Mielenterveyden sairaalahoidossa taas pienimmät alueelliset määrät sairaalahoitojaksoja ja potilaita olivat yhteydessä matalampaan riskiin.
— Palvelut ja hoitokäytännöt tulisi räätälöidä ottaen erityisesti huomioon alueen ominaispiirteet, mielenterveyspalvelujen tarve ja väestön muut tarpeet, Karolaakso toteaa.
— Erityistä huomiota kiinnittäisin alueellisiin eroihin mielialahäiriöiden takia eläköitymisessä. Palvelujärjestelmä voisi periaatteessa kyetä ehkäisemään ja hoitamaan mielialahäiriöistä johtuvaa työkyvyn laskua tehokkaammin kuin psykoottisten häiriöiden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä, koska nämä häiriöt ovat luonteeltaan erilaisia, Karolaakso sanoo.
Tutkimuksessa selvitettiin kaiken mielenterveyssyistä eläköitymisen alueellisia eroja Suomessa vuosina 2010–2015. Erikseen tutkittiin mielialahäiriö- ja psykoosihäiriöeläköitymisen alueellisia eroja. Lisäksi selvitettiin useiden alueellisten tekijöiden ja mielenterveyspalveluihin liittyvien tekijöiden osuutta mielenterveyssyistä eläköitymiseen.
Tino Karolaakso, Reija Autio, Turkka Näppilä, Helena Leppänen, Päivi Rissanen, Martti T. Tuomisto, Sakari Karvonen & Sami Pirkola: Contextual and mental health service factors in mental disorder-based disability pensioning in Finland – a regional comparison. BMC Health Serv Res 21, 1081 (2021).
https://doi.org/10.1186/s12913-021-07099-4
Kuva: Jonne Renvall
