Metsärahastojen ja sijoittajien metsätulot voivat jäädä Suomessa verottamatta – veropohjan aukkoihin tulee puuttua
Luonnonvarakeskus (Luke), Tampereen yliopisto, Finnwatch ja Pellervon Taloustutkimus PTT selvittivät metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistusta, oikeudellisia rakenteita, verotusasemaa ja toimintaa Suomessa.
Tutkimus on ensimmäinen kattava analyysi siitä, miten metsärahastot ovat laajentaneet metsänomistuksiaan Suomessa ja millaisten oikeudellisten rakenteiden kautta ne toimivat. Lisäksi selvitettiin, miltä osin metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien toimintatavat ja verotusasema poikkeavat tavallisista yksityismetsänomistajista ja muista alan perinteisistä toimijoista.
Tampereen yliopiston tutkijoista olivat mukana vero-oikeuden professori Pekka Nykänen ja yliopistonlehtori Matti Urpilainen.
Rahastot omistavat jo yli puoli miljoonaa hehtaaria metsää
Tutkimustulosten mukaan Suomessa toimii ainakin parikymmentä erilaista metsärahastoa ja ulkomaista sijoittajatahoa.
– Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistaman metsän pinta-ala on yhteensä lähes 600 000 hehtaaria ja arvo yli kaksi miljardia euroa. Lähes puolet tästä on ulkomaisten toimijoiden hallussa. Luvut ovat kaksinkertaisia aikaisempaan käsitykseen verrattuna, kertoo Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala.
Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä 15 vuotta sitten rahastot ja ulkomaiset sijoitusyhtiöt eivät omistaneet Suomessa käytännössä yhtään metsää. Nopeasti lisääntynyt kysyntä on nostanut metsäkiinteistöjen hinnat kaikkien aikojen korkeimmiksi.
Ilman veroa metsärahastot voivat saada vahvemman kilpailuedun
Tutkimuksessa esitetään kattava vertailu erilaisten metsänomistusmuotojen tuloverokohtelusta.
– Vertailu osoittaa, että puhtaasti kotimaisissa tilanteissa rahaston kautta sijoittaminen ei yleensä synnytä verotuksellista etua. Veroedut liittyvät lähinnä luonnollisen henkilön suoraan metsäomistukseen. Kansainvälisissä tilanteissa osa erikoissijoitusrahastojen ja muiden sijoitusrakenteiden kautta Suomesta saaduista metsätuloista voi sen sijaan jäädä Suomessa verottamatta, kertoo Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori Pekka Nykänen.
Näin on erityisesti silloin, kun metsärahasto on Suomessa verovapaa ja rahastolla on ulkomaisia osuudenomistajia, jotka eivät ole Suomessa velvollisia maksamaan veroa rahaston kautta saamastaan tulosta joko Suomen oman lainsäädännön tai Suomen muiden valtioiden kanssa tekemien verosopimusten vuoksi. Lisäksi Suomessa veronalaista metsätuloa on jossain määrin mahdollista siirtää konsernien sisällä ulkomaille vähennyskelpoisina korkomenoina.
Jos ulkomaiset sijoittajat eivät maksa Suomeen tekemistään metsäsijoituksista veroa Suomessa, eivätkä omassa asuinvaltiossaan, voi metsärahastojen kilpailuasema muodostua muihin metsää ostaviin tahoihin nähden vahvemmaksi.
Selvitykseen sisältyvät tapaustutkimukset osoittavat, että erilaiset konsernin sisäiset lainajärjestelyt ovat kansainvälisissä sijoitusrakenteissa yleisiä.
– Lainajärjestelyjen avulla metsäomaisuudesta saatuja tuottoja siirretään ulkomaille suomalaisyhtiön verotusta pienentävinä korkoina. Sen seurauksena metsätulot jäävät joissain tapauksissa Suomessa kokonaan verottamatta, kertoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Metsäomaisuuteen Suomessa sijoittavien erikoissijoitusrahastojen ulkomaiset osuudenomistajat eivät ole nykyisin velvollisia maksamaan Suomessa veroa rahasto-osuuksista saamistaan luovutusvoitoista. Näiden voittojen veronalaisuutta laajentava lakimuutos on kuitenkin paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Tosin monet Suomen tekemät verosopimukset estävät jatkossakin näiden voittojen verotuksen Suomessa.
Tutkijat esittävät toimenpiteitä veropohjan aukkojen paikkaamiseksi
Luken, Tampereen yliopiston, Finnwatchin ja PTT:n laajan raportin johtopäätöksissä esitetään useita politiikkasuosituksia. Niissä tuodaan esiin lainsäädännöllistä keinovalikoimaa ja toimenpiteitä, joiden avulla Suomen verotusvaltaa voidaan vahvistaa ja puuttua havaittuihin veropohjan aukkoihin.
Tutkijoiden mielestä metsärahastot ja ylipäänsä kansainväliset ulottuvuudet on syytä ottaa aiempaa laajemmin huomioon, kun arvioidaan metsätulojen verottamista koskevan verolainsäädännön kehittämistarpeita.
Lisäksi raportissa esitetään keinoja, joilla metsärahastoihin sijoittavien piensijoittajien suojaa voidaan parantaa.
Tutkimuksen tilasi ja rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja
Esa-Jussi Viitala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 5513 esa-jussi.viitala [at] luke.fi (esa-jussi[dot]viitala[at]luke[dot]fi)
Pekka Nykänen, vero-oikeuden professori, Tampereen yliopisto, p. 050 3186014 pekka.nykanen [at] tuni.fi (pekka[dot]nykanen[at]tuni[dot]fi)
Saara Hietanen, veroasiantuntija, Finnwatch ry, p. 044 240 8500 saara.hietanen [at] finnwatch.org (saara[dot]hietanen[at]finnwatch[dot]org)
Policy Brief
Metsärahastoja ja niiden ulkomaisia sijoittajia hyödyttäviin veropohjan aukkoihin tulee puuttua. Luke Policy Brief 1/2023.
Raportti
Viitala, E.-J., Finér, S., Hietanen, S., Korhonen, O., Nykänen, P., Urpilainen, M. & Valonen, M. 2022. Metsärahastot: oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 161 s.
