Elämänpäämäärä tarkoittaa sitä, että nuori löytää itselleen tärkeän ja merkityksellisen tavoitteen, johon hän pyrkii pitkäjänteisesti ja kyseinen elämänpäämäärä hyödyttää nuoren itsensä lisäksi myös muita. Elämänpäämäärään liittyvät olennaisesti myös moraalinen ulottuvuus, arvovalinnat ja vastuun ottaminen omasta elämästä. Määritelmä on professori William Damonin tutkimusryhmän kehittämä erityisesti nuorten elämänpäämäärien tutkimiseen.
YTM Merja Viljanen hyödynsi Damonin elämänpäämääräteoriaa ja tutki väitöskirjassaan pirkanmaalaisnuorten elämänpäämääriä monimenetelmällisesti kolmessa eri ajankohdassa. Vuonna 2020 toteutettiin laajat kyselyt 9.-luokkalaisille (N= 843), jatkokyselyyn vuonna 2022 vastasi 73 nuorta ja vuonna 2023 haastateltiin molempiin kyselyihin vastannutta 17 nuorta.
Valtaosa nuorista tunnisti elämälleen joko selkeitä elämänpäämääriä (mature purpose), tai elämänpäämäärän esiasteita (precursor purpose) jo peruskoulusta alkaen. Tutkimuksen mukaan nuoret tavoittelivat elämäänsä onnellisuutta ja itsensä toteuttamista, koulutusta, mielekästä työtä ja hyviä ihmissuhteita.
Viljanen tunnisti nuorten keskuudesta neljä erilaista päämääräprofiilia elämänpäämäärän kehittyneisyyden perusteella: päämäärätietoisilla elämänpäämäärä oli selkeä ja jäsentynyt, kun taas haaveilijoilla ja itseen suuntautuneilla joko tavoitteen selkeys tai elämänpäämäärän suuntautuminen toisten hyväksi olivat vielä hioutumatta. Sitoutumattomien profiilin nuorilla ei ollut vielä päämäärää, sitoutumista eikä ymmärrystä heidän elämänpäämääränsä merkityksestä toisille ihmisille.
Päämäärättömyys voi heikentää nuorten elämänhallintaa
Nuoret jäsentävät elämänpäämäärää tekemällä, ajattelemalla ja odottelemalla.
– Tekijät uskovat löytävänsä elämänpäämääränsä kokeilemalla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Ajattelijat kääntyvät sisäänpäin ja uskovat löytävänsä vastauksen elämänpäämäärälleen itsetuntemuksen lisääntyessä. Odottelijat ajattelevat, että elämänpäämäärä löytynee, jos niin on tarkoitettu, Viljanen kertoo.
Viljasen mukaan elämänpäämäärien rakentuminen luo nuorille tavoitteita ja tulevaisuuden toivoa. Nuoret kuitenkin tarvitsevat aikuisilta ja yhteiskunnalta tukea elämänpäämääriensä jäsentämiseen. Päämäärättömyys voi heikentää nuorten elämänhallintaa, sillä sen myötä nuorilta puuttuu elämästä kiintopiste, jonka tavoittelu voisi tuoda sinnikkyyttä opintoihin ja arkeen.
– Jos erilaisten päämääräprofiilien nuoria ja erilaisia elämänpäämäärän jäsentymisen tapoja tunnistetaan nuorten toiminnassa, koulutuksessa tai nuorille suunnatuissa palveluissa, voidaan nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kehittää parempia yksilöllisiä tai yhteiskunnallisia nuorilähtöisiä ratkaisuja, Viljanen sanoo.
Merja Viljanen työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopiston ja Koneen Säätiön rahoittamassa MOTI-projektissa, jossa pirkanmaalaisia yläkoululaisia ja heidän luokanohjaajiaan tutkitaan ja tuetaan poikkitieteellisesti ja monimenetelmällisesti.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. syyskuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Merja Viljasen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Nuoret päämäärätietoista elämää rakentamassa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 5. syyskuuta 2025 kello 12 keskustakampuksen Linna -rakennuksessa, Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Frank Martela Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Elina Kuusisto Tampereen yliopistosta.
Tutustu väitöskirjaan.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.