Tutkimus

Mediankäytön kapeus rajoittaa maailmankuvaa viidesosalla suomalaisista

Riie Heikkilä  ja Semi Purhonen
Riie Heikkilä ja Semi Purhonen tutkivat suomalaisten mediankäyttöä ja käyttäjäryhmien kerrostumia Suomessa 2007–2018.
Mediankäyttö on polarisoitunut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista kuuluu vähän koulutettujen ja matalan tulotason ryhmään, joka eroaa mediankäyttönsä kapeuden vuoksi muista entistä jyrkemmin.

Tutkijat Riie Heikkilä, Semi Purhonen ja Adrian Leguina paikallistivat suomalaisten joukosta kapean mediankäytön ryhmän, jonka koko pienenee mutta jonka maailma näyttää entistäkin rajoittuneemmalta.

Tutkijat arvioivat tuoreessa artikkelissaan, että juuri tämän ryhmän mediankäyttöön kiteytyvät ns. totuudenjälkeisen ajan vaarat kuten yksipuoliset tietolähteet, samanmielisten kaikukammiot ja selän kääntäminen objektiiviselle tiedonvälitykselle.

Riie Heikkilä on apurahatutkija ja Semi Purhonen sosiologian professori Tampereen yliopistossa. Adrian Leguina työskentelee Loughboroughin yliopistossa Iso-Britanniassa.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä kerättyihin Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa -kyselyaineistoihin vuosilta 2007 (n=1388) ja 2018 (n=1425).

Mediankäytön kapea ryhmä eristäytyy muista

Suomalaiset jakautuvat tutkimuksen mukaan mediankäyttäjinä kolmeen ryhmään. Suurin niistä on avoimen mediankäytön ryhmä, joka kuluttaa laajasti monia eri välineitä. Toiseksi suurin on internet-orientoitunut ryhmä, joka käyttää monenlaista mediaa erityisesti internetin välityksellä.

Huolestuttavana tutkijat pitävät kolmatta, kapeaksi nimettyä ryhmää, jota jo vuoden 2007 aineistossa leimasivat matala koulutus, alhaiset tulot, korkeahko ikä ja asuminen pienillä paikkakunnilla. Ryhmän jäsenet seuraavat vain harvoja tv-kanavia, lukevat yhä vähemmän kirjoja ja seuraavat kapeasti internetin tarjontaa.

Vuonna 2007 ryhmässä oli yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta vuoteen 2018 mennessä se on muuttunut miehisemmäksi (miehiä 64,6%) ja asenteiltaan konservatiivisemmaksi. Vuonna 2007 ryhmään kuului 30 prosenttia suomalaista, mutta vuonna 2018 enää 20 prosenttia.

Kapeaan ryhmään kuuluvat äänestävät vaaleissa muita harvemmin ja osallistuvat muita vähemmän yhdistys- ja kansalaistoimintaan.

Avoin ryhmä kasvoi eniten

Avoimesti ja laajasti mediaa käyttävien ryhmä kasvoi kymmenessä vuodessa runsaasta kolmanneksesta lähes puoleen (46,8%) koko väestöstä.

Avoin ryhmä seuraa muita ryhmiä enemmän lähes kaikkia tiedotusvälineitä. Avoimessa ryhmässä television ja aikakauslehtien seuraaminen on hieman vähentynyt, kirjojen lukeminen pysynyt ennallaan ja sanomalehtien sekä internetin seuraaminen lisääntyneet.

Avoin ryhmä on naisenemmistöinen (55,6%), ja sen koulutus- ja tulotaso ovat muita korkeampia. Asenteiltaan ryhmä on muita liberaalimpi. Suurin osa ryhmään kuuluvista asuu kaupungeissa.

Avoimen ryhmän jäsenet osallistuvat muita useammin yhdistys- ja kansalaistoimintaan ja heidän äänestysaktiivisuuteensa on muita korkeampi.

Internet-ryhmä kaupunkilaisin

Internet-orientoitunut mediankäyttäjien ryhmä säilyi kymmenessä vuodessa kooltaan lähes ennallaan eli noin kolmasosana väestöstä.

Ryhmä on iältään nuorta ja kaikkein kaupunkilaisinta. Ryhmä oli vielä vuonna 2007 miehinen, mutta kymmenen vuotta myöhemmin naisia on hieman miehiä enemmän. Koulutus- ja tulostasoltaan ryhmä sijoittuu kahden muun ryhmän väliin.

Internet-orientoitunut ryhmä lukee kirjoja enemmän kuin kapea ryhmä mutta seuraa ryhmistä vähiten televisiota sekä sanoma- ja aikakauslehtiä. Internetin käytössä ryhmä oli suurin jo vuonna 2007.

Kuilut löytyivät median hyvinvointivaltiosta

Tutkijat kirjoittavat, että ideologisesti yksipuolinen uutistarjonta voi vaikuttaa pieneen osaan väestöstä mutta empiiristä näyttöä on sille, että mediankäyttäjien enemmistöön kapea ja yksipuolinen media ei vaikuta.

Kiinnostavana ilmiönä tutkijat pitävät sitä, että he saattoivat identifioida tutkimuksessaan kapean mediankäyttäjien ryhmän juuri Suomesta, jota voi pitää mediankäytön kannalta hyvinvointivaltiona.

He pitävät todennäköisenä, että vastaavat mediankäyttäjäryhmien väliset kuilut ja polarisaatio ovat vieläkin jyrkempiä maissa, joissa eriarvoisuuden aste on Suomea korkeampi.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall ja Heikki Laurinolli

Riie Heikkilä, Adrian Leguina, Semi Purhonen: The stratification of media usage in Finland, 2007–2018: Signs of socio-political polarization?

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset