Julkinen valta hallitsi suomalaista hevostaloutta aina 1960-luvulle saakka. Suosimalla työhevosta valtiovalta jätti raviurheilun pääosin kansalaisyhteiskunnalle. Sen rooli voimistui 1960-luvun lopulla alkaneen raviurheilun suuren nousun ja hevospelien ennätysmäisen kasvun myötä. Mutta jo 1980-luvun alkupuolella käynnistyi prosessi, jossa valtiovalta otti sektori sektorilta yhä merkittävämpää roolia hevoskentällä. Tuo kehitys huipentui peliyhtiöfuusioon 2017, josta lähtien valtio on taas noussut liki hegemoniseen asemaan koko hevoskentällä: Hevospelaajat ja hevospelit ovat tiukasti valtion peliyhtiön Veikkauksen hallussa, ja raviradoista on tullut valtionavun varassa toimivia organisaatioita, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa pelikohteita valtion peliyhtiölle. Vaikuttaa siltä, että kansalaisyhteiskunnan ja siihen kytkeytyvien merkitysten kukoistuskausi näyttää olevan ohi siirryttäessä 2020-luvulle.
Tutkimuksessa tarkastellaan hevoskenttää kolmen teeman kautta. Hevostalousteeman keskeisen huomion mukaan hevostalouden ja yhteiskunnan kehitystä ei voi erottaa toisistaan.
— Hevostalous moninaisine ilmiöineen ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke – päinvastoin, monet hevoskentän signaalit ennakoivat koko yhteiskunnan tulevaa kehitystä, toteaa Matti Mahlamäki.
— Hevospelipuheen keskeiset peruspilarit pysyvät samoina jopa vuosisadasta toiseen. Se on taistelua synnin, rikoksen, moraalin, etiikan ja rahan merkitysten hetteikössä, jonne nykyisin yhä useammin liitetään myös pelaamiseen mahdollisesti kytkeytyvä sairaus. Synnin, rikoksen, moraalin, etiikan vs. taloudellisen hyödyn kielioppi on toimijoiden roolien ja niiden arvottamisen tuottamisen väline. Sillä tehdään yhä ero toisiin, kulloinkin kontrolloitaviin – juuri nyt liikaa pelaaviin – ryhmiin, sanoo tutkija.
— Hevosjournalismissa korostuu piirre palata irtaantumisen jälkeen takaisin hevostalouskentän yhteyteen ja sen toimijoiden pitkälti määrittämään järjestykseen. Usein samat voimat hallitsevat niin hevosjournalismin kuin -talouden kenttiä.
— Hevosjournalismi ei näin joka suhteessa noudata journalismin yleistä kehityspiirrettä: journalismi on viimeistään 1980-luvulta alkaen aktiivisesti luonut omaa journalistista diskurssiaan ja ääntään tarjoten kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan toimijoille puhetilan puhua toisistaan ja toisilleen, ruotii Mahlamäki työnsä yhtä keskeistä antia.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Matti Mahlamäen kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Rahalla saa ja hevosella pääsee – Raviurheilun, hevospelaamisen ja hevostalouden kulttuuriset merkitykset ja kentät journalismissa ja hevosväen toimintaympäristöinä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa keskiviikkona 23.6.2021 klo 12 alkaen Pinni B -rakennuksen salissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere. Vastaväittäjänä toimii YTT, dosentti Hannele Palukka. Kustoksena toimii tenure track -professori Heikki Heikkilä.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1996-0
Kuva: Kaisu Mahlamäki