Hyppää pääsisältöön

Matkapuhelimen käytön terveysvaikutuksia selvitetään

Julkaistu 16.1.2020
Tampereen yliopisto
matkapuhelin ihmisen kädessä
Laajassa matkapuhelimen käytön terveysvaikutuksia koskevassa tutkimuksessa on alkamassa kolmas kyselykierros. Noin 15 000 suomalaista saa tammikuussa lomakkeen, jossa kysytään matkaviestinten käytöstä, terveydentilasta ja elintavoista.

Kansainvälinen COSMOS-tutkimus alkoi vuonna 2009 ja sen tavoitteena on selvittää matkapuhelimen käytön ja puhelimen aiheuttaman radiotaajuisen säteilyn yhteyttä hermoston sairauksiin, aivoverenkierron häiriöihin, kasvaimiin, mielenterveyden häiriöihin, yleiseen terveydentilaan ja oireisiin, kuten unihäiriöt tai mielialahäiriöt.

Matkapuhelimen käytön ja erityisesti syövän mahdollisesta yhteydestä on tehty kansainvälisesti satoja tutkimuksia. Toistaiseksi yhteyttä ei ole voitu osoittaa.

- Lukuisat aiemmat tutkimukset eivät ole pystyneet osoittamaan matkapuhelimen käyttöön liittyvän terveyshaittoja, mutta paljon kysymyksiä on vielä auki, kertoo Tampereen yliopiston epidemiologian professori ja Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Anssi Auvinen.

Auvinen vastaa COSMOS-tutkimuksen Suomen-osuudesta.

Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC päätyi vuonna 2011 arvioon, jonka mukaan radiotaajuiset kentät saattavat aiheuttaa syöpää ihmisille, ja että asiaa täytyy siksi seurata. Erityisesti runsaan matkapuhelimen käytön pitkän ajan mahdollisista vaikutuksista tarvitaan lisätutkimusta.

Uuden näkökulman mahdollisten terveysvaikutusten arviointiin tuo juuri käyttöön otettava 5G-verkko. Sen vaikutukset kiinnostavat tutkijoita jo nyt, mutta tietoa väestötason vaikutuksista he uskaltavat luvata aikaisintaan 5 - 10 vuoden kuluttua.

Matkapuhelinteknologia on muuttunut useaan otteeseen. Verkkojen muutoksia kuvataan sukupolvina, jotka ovat kulkeneet alun NMT-verkosta GSM- ja UMTS-tekniikoiden kautta nykyisin yleiseen LTE- eli 4G-verkkoon. Vaikka tiedonsiirtonopeus on kasvanut koko ajan, käyttäjien altistuminen radiotaajuiselle säteilylle ei ole vastaavasti lisääntynyt.

- 5G-teknologia on herättänyt paljon pelkoja muun muassa aiempia tekniikoita korkeampien radiotaajuuksien takia. Yleinen käsitys, jonka mukaan korkeampi taajuus olisi automaattisesti vaarallisempaa, on kuitenkin virheellinen, sanoo Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Sami Kännälä.

COSMOS-tutkimuksessa seurataan osallistujien terveydentilaa paljon ja vähän matkapuhelinta käyttävien keskuudessa ainakin 15 vuoden ajan.

Tutkijoilla on käytössään osallistujien suostumuksella heidän matkapuhelintietonsa yksittäisen puhelun tarkkuudella vuodesta 2009 lähtien. COSMOS-tutkimushankkeen ensimmäinen kyselykierros osallistujille suoritettiin 2009, ja seuraavan kerran samat vastaajat saivat kyselyn 2014.

WHO:n aloitteesta tehtävässä kansainvälisessä seurantatutkimuksessa on mukana noin 300 000 ihmistä. Suomen lisäksi tutkimusta tehdään Ruotsissa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Hollannissa.

- Tutkimushankkeen laajuuden ja pitkän seurannan ansiosta tutkimuksesta saatavat tulokset ovat hyvin merkittäviä ja pystymme antamaan aiempaa luotettavamman riskiarvion, kertoo Auvinen.

- Tutkimuksen vahvuutena on myös tarkka puhelujen määrää koskeva tieto, sillä operaattorien tietokannoista tutkimusta varten saadut tiedot ovat täsmällisempiä ja kattavampia kuin aiemmissa tutkimuksissa käytetyt, tutkittavien itse raportoimat arviot matkapuhelimen käytön määrästä.

Nykyisin Tampereen yliopiston vetämä COSMOS-tutkimus käynnistettiin Suomessa alun perin yliopiston ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyönä. Tutkimuksen toteutusta on tukenut muun muassa Koneen säätiö.

COSMOS-tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilla

Lisätietoja:
Terveysvaikutukset - Professori, LT Anssi Auvinen, Tampereen yliopisto, 040 190 1640, anssi.auvinen [at] tuni.fi
Matkapuhelintekniikka ja altistuminen - Erikoistutkija, DI Sami Kännälä, Säteilyturvakeskus, 09 7598 8531, sami.kannala [at] stuk.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 16.1.2020