Markus Sjöbergin mediatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastelee, miten sosiaalisen median visuaalinen kulttuuri rakentaa suomalaisen luonnon merkityksiä. Tutkimusaineisto koostuu muun muassa somevaikuttajien haastatteluista, tekoälyn analysoimista luontokuvista sekä kansallispuistoissa tehdyistä havainnoista.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että sosiaalisessa mediassa tuotettu kuva suomalaisesta luonnosta on voimakkaasti idealisoitu.
– Sosiaalisen median luontokuvat eivät kerro niinkään todellisuudesta, vaan siitä, millaista luontoa me pidämme ideaalina, väitöskirjatutkija Markus Sjöberg tiivistää.
Sosiaalisessa mediassa toistuu yhä 1800-luvun karelianismista periytyvä kansallismaiseman kuvasto. Samalla moderniin elämänmenoon viittaavat yksityiskohdat rajataan kuvien ulkopuolelle.
– Tutkimus toi esiin eräänlaisen digihäpeän. Vaikka puhelin on retkellä jatkuvasti kädessä karttana ja kamerana, se piilotetaan huolellisesti pois itse valokuvasta. Myös parkkipaikkojen ruuhkat, kansallispuistojen huoltorakennukset tai sähkölinjat rajataan pois, jotta kuva koskemattomasta luonnosta säilyy, Sjöberg sanoo.
Tekoäly ohjaa huomaamatta suomalaista luontokuvaa
Väitöskirja nostaa esiin myös tekoälyn kasvavan roolin. Algoritmit ohjaavat huomaamattamme sitä, millainen luontokuva nousee suosioon ja tavoittaa käyttäjät. Samaan aikaan generatiivinen tekoäly hämärtää rajoja aitojen ja keinotekoisten luontokuvien välillä.
– Sosiaalisen median algoritmit suosivat kaunista ja esteettistä kuvaa. Se vahvistaa ideaalikuvan leviämistä, mutta kaventaa samalla luontokuvan monimuotoisuutta ja ajatusta siitä, mikä on oikeaa luontoa, Sjöberg sanoo.
Tutkimus osoittaa myös, että sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka ympäristönsuojelulle. Se voi aiheuttaa luonnon kulumista ohjaamalla ihmismassoja "instagrammattaviin" kohteisiin, mutta toisaalta se toimii tehokkaana välineenä levittää tietoisuutta ja suojella herkkiä paikkoja.
Sen sijaan abstraktit ympäristöuhat, kuten ilmastonmuutos tai luontokato, ovat sosiaalisen median luontokeskusteluissa lähes näkymättömiä.
– Konkreettisiin ongelmiin, kuten roskaamiseen tai luvattomiin nuotioihin, puututaan sosiaalisen ryhmissä tehokkaasti, mutta ilmastonmuutos koetaan liian poliittiseksi ja abstraktiksi aiheeksi, Sjöberg sanoo.
Väitöstilaisuus torstaina 4. joulukuuta
YTM, TaM Markus Sjöbergin mediatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kuva digitalisoituvasta luonnosta : Sosiaalisen median visuaalinen kulttuuri suomalaisen luonnon jaettujen merkitysten ja ideaalin rakentajana tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa torstaina 4.12.2025 kello 12.00 Tampereen yliopiston Pinni B -rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Maunu Häyrynen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Asko Lehmuskallio Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Tutustu väitöskirjaan.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.