Hyppää pääsisältöön

Marko Laitinen: Korkeakoulutasoinen poliisikoulutus vahvistaa yhteiskunnan monimuotoistumisen ja kansainvälistymisen edellyttämiä työelämävalmiuksia

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaEtäyhteys
18.12.2020 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Marko Laitinen
Yhteiskunnan monimuotoistuminen ja kansainvälistyminen sekä teknologinen kehitys ovat asettaneet näkemyksen poliisityössä vaadittavasta osaamisesta, sen merkityksestä ja kehittämisestä uuteen perspektiiviin. Toimintaympäristön muutokset tulevat entistä enemmän vaikuttamaan myös poliisitoimintaan ja erityisesti teknologinen kehitys tulee muuttamaan poliisityötä uusien teknisten innovaatioiden, laitteiden ja esimerkiksi mobiiliteknologian kehittymisen myötä.

Marko Laitinen tarkastelee väitöskirjassaan poliisin tutkintokoulutuksen kokonaisuudistusta ja poliisin perustutkinnon tason nostamista ammattikorkeakoulututkinnoksi osana Bolognan prosessiin pohjautuvaa kansallista korkeakoulureformia.

Tutkimuksessa on selvitetty, miten poliisialan työelämälähtöiset osaamisen kehittämistavoitteet ja yhteiseurooppalaisten korkeakoulututkintojen asiantuntijuutta korostavat tavoitteet on kyetty yhdistämään ja toteuttamaan poliisin tutkinnonuudistuksen yhteydessä, sekä miten poliisin perustutkinnon kehittäminen ammattikorkeakoulututkinnoksi on vaikuttanut tutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden ammatillisen osaamisen tasoon.

— Suomalainen poliisikoulutus on vuonna 1918 Suomenlinnasta käynnistyneen historiansa aikana kokenut useita rakenteellisia ja sisällöllisiä muutoksia. Poliisitoiminnan ja poliisialan osaamisen kehittämisen näkökulmasta poliisin perustutkinnon tason nostamista ammattikorkeakoulututkinnoksi voidaan pitää näistä kuitenkin merkittävimpänä ja suorastaan historiallisena tapahtumana, Laitinen toteaa.

Euroopan taloudellinen, poliittinen ja koulutuspoliittinen integraatio kytkeytyy yleiseen maailmantalouden globalisaatioon, teknologiseen kehitykseen sekä kansainvälistymiseen. Lähes kaikkien maiden koulutusjärjestelmiin ja niiden kehittämiseen kohdistuvat samankaltaiset yhteiskunnalliset haasteet.

Poliisin tutkintokoulutuksen uudistamiselle onkin asetettu useita yhteiseurooppalaisen korkeakoulutusalueen, kansallisen korkeakoulupolitiikan sekä toimintaympäristön muutosten edellyttämiä työelämälähtöisiä kehittämistavoitteita ja odotuksia. Ne olisi tutkinnonuudistuksessa tullut kyetä huomioimaan, yhteensovittamaan ja toteuttamaan siten, että uudistus palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla suomalaista poliisitoimintaa ja poliisin toimintaedellytyksiä.

— Poliisin tutkintokoulutuksen uudistaminen on osa yhteiseurooppalaista koulutusjärjestelmien rakenteellista ja sisällöllistä kehittämistä. Samanaikaisesti koulutuksen uudistaminen on myös osa kansallista poliisihallinnon ja poliisitoiminnan kehittämistä, Laitinen sanoo.

Kysymys koulutuksen tuottamista ammatillisista valmiuksista liittyy poliisialan ja siihen vaikuttavan toimintaympäristön muutoksiin. Työelämävalmiuksiin liittyvä yleinen kehityssuunta on lähes kaikilla ammattialoilla hyvin samansuuntainen, monet tehtävät muuttuvat aiempaa teknisemmiksi ja monimutkaisemmiksi ja edellyttävät työntekijöiltä aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa osaamista.

Laitisen tutkimuksen perusteella poliisityössä ja poliisityön työelämävaatimuksissa korostuvat muun muassa tieteellinen osaaminen ja kyky analyyttiseen ajatteluun, tiedonhallintaosaaminen, yhteiskunnan monimuotoistumisen ja kansainvälistymisen edellyttämä kansainvälisyysosaaminen, asiakaspalveluosaaminen sekä poliisityön sektori- ja tehtäväaluekohtainen tekninen ja taktinen osaaminen.

Poliisityön voidaan katsoa muuttuneen eräänlaiseksi turvallisuusalan asiantuntijatehtäväksi, jossa tulee aiempaa enemmän ottaa huomioon myös asiakaspalvelunäkökulma sekä kansalaisten turvallisuuteen liittyvät odotukset ja tarpeet.

— Pidän todennäköisenä, että myös poliisialan työelämälähtöiset osaa-misvaatimukset kehittyvät jatkossa yhä enemmän suuntaan, jossa perinteisten poliisiammatillisten tietojen ja taitojen sekä yleisten työelämävalmiuksien välinen raja hämärtyy ja ne sulautuvat nykyistä enemmän toisiinsa, Laitinen katsoo.

Tutkimus osoittaa, että poliisin tutkintokoulutuksen uudistuksessa on hyvin kyetty yhdistämään ja sen yhteydessä kehittämään keskeisiä Bolognan prosessin painottamia asiantuntijuuteen liittyviä kompetensseja. Uudistuksen tavoitteet vastaavat myös hyvin poliisialan työelämälähtöisiä osaamisvaatimuksia ja tavoitteita poliisiammatillisen osaamisen kehittämiseksi.

Tavoitteiden samansuuntaisuudesta ja yhteensopivuudesta huolimatta poliisin ammatillisten kompetenssien kehittämiselle asetettuja tavoitteita ei uudistuksessa ole kuitenkaan kyetty täysin optimaalisesti saavuttamaan, ja eräiden ammatillisen kompetenssien kohdalla osaamistaso on tutkinnonuudistuksen myötä jopa laskenut.

— Vaikka poliisialan ammatilliset kompetenssit eivät olekaan kehittyneet yleisten kompetenssien tavoin, on poliisin perustutkinnon tason nostaminen korkeakoulututkinnoksi ollut kokonaisuutena hyödyllinen uudistus, joka tukee poliisitoimintaa ja poliisin toimintaedellytysten turvaamista muuttuvassa toimintaympäristössä myös tulevaisuudessa, Laitinen katsoo.

Kasvatustieteen maisteri Marko Laitisen väitöskirja Poliisikoulutuksen uusi paradigma - ammattilaisesta asiantuntijaksi: Poliisialan uusimuotoisen ammattikorkeakoulututkinnon työelämävastaavuus ja vaikutus tutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden poliisiammatillisen osaamisen tasoon tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 18.12.2020 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Valdemar Kallunki Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kustoksena toimii professori (emerita) Anja Heikkinen Tampereen yliopistosta.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuteen voi osallistua vain etäyhteydellä

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1808-6