Väitöskirjatutkimuksen aiheena on hallinnan hyväksyttävyys. Juutinen esittää tutkimuksessaan teoreettisia ratkaisuja markkinoiden ja demokratian väliseen legitimiteettidilemmaan. Tutkimus keskittyy Adam Smithin esittämän klassisen liberalismin tarkasteluun ja sen pääasiallinen teoreettinen kontribuutio on smithiläisen liberalismin teoria, Theory of Smithian pre-disciplinary liberalism. Juutisen teorian yksi tärkein periaate on symmetrisen keskinäisriippuvuuden periaate (symmetric interdependence).
- Symmetrisen keskinäisriippuvuuden periaate on johdettu Smithin oman edun tavoittelua ja moraalituntoja koskevista teoretisoinneista, Juutinen kertoo.
Smithin mukaan oman edun tavoittelu, vaikka usein näyttäytyy sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta edullisena, on kuitenkin tätä vain ehdollisesti. Ehtona on ensisijaisesti yksilön kasvaminen moraaliseksi yhteisön jäseneksi, joka on tietoinen yhteisönsä moraalisista normeista ja lisäksi haluaa toimia niiden mukaisesti. Toisena ehtona erityisesti sellaisissa suhteissa, joissa yhteisöllinen moraali ei voi rakentua, on hallinta, joka sääntelyn avulla pyrkii näitä suhteita simuloimaan.
Juutisen tutkimuksen empiirinen kiinnekohta on vapaakaupan niin sanottu sääntelykäänne. Väitöskirja vertailee sääntelyn ääripäitä. Kiistanalaisen markkinasääntelyn kiistanalaisimpia tapauksia edustaa EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus (Comprehensive Economic and Trade Agreement, CETA). Kiistanalaisen markkinasääntelyn perustasoa taas edustaa Maailman kauppajärjestö WTO. Näiden erojen arviointiin Juutinen soveltaa tutkimuksessaan kehittämäänsä teoriaa.
Smithiläisestä näkökulmasta hallinnan legitimiteetti kytkeytyy siihen, missä määrin yksikään toimija tai näkökulma ei voi alistaa tai ehdollistaa muita eli missä määrin hallinta heijastelee symmetristä keskinäisriippuvuutta. Inklusiivisuus ja monitahoinen vuorovaikutteisuus kuuluvat siten smithiläiseen hallinnan hyväksyttävyyteen.
CETA ei formaalisti edellytä monitahoista vuorovaikutteisuutta ja inklusiivisuutta. Koska sopimuksen avoimet prosessit näyttävät avaavan niille mahdollisuuden, voidaan CETA-sopimusta pitää ehdollisesti hallinnan hyväksyttävyyttä edistävänä muutoksena suhteessa hallinnan perustasoon. Väitöstutkimus esittää kriteerit sille, miten nämä ehdot voidaan täyttää. Näin ollen smithiläinen teoria näyttäytyy paitsi teoreettisena ratkaisuna hallinnan legitimiteettidilemmaan, myös välineenä kehittää hallinnan hyväksyttävyyttä edistäviä politiikkasuosituksia.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Marko Juutisen politiikan tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Adam Smith, Pre-Disciplinary Liberalism, and Legitimacy of Trade Governance tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 9.10.2020 kello 12 alkaen Linna-rakennuksen auditoriossa K104, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii yhteiskuntatieteiden tohtori Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta. Kustoksena toimii yhteiskuntatieteiden tohtori Mikko Lahtinen Johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Tampereen yliopiston kampuksella järjestettävään väitöstilaisuuteen mahtuu vain rajallinen määrä osallistujia. Yliopiston kiinteistöt on suljettu, ja
sisäänpääsy on mahdollista vain puoli tuntia ennen väitöstilaisuuden alkua. Osallistujien tulisi ilmoittautua Linna-rakennuksen alakerran infossa, jotta henkilömäärä voidaan sovittaa koronavirustilanteen asettamiin vaatimuksiin.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä
(Zoom, meeting ID: 687 4775 0818)
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1689-1