Väitös

Mari Salmivuori: Hyperspektrikamera vaikuttaa lupaavalta ihosyöpien kuvantamismenetelmältä ja heksyyliaminolevulinaatti toimii hyvin matalalla konsentraatiolla valoaktivaatiohoidossa

Mari Salmivuori
Ihosyövät yleistyvät jatkuvasti. Ihosyöpien kuvantamismenetelmillä voidaan jo alkuvaiheessa tarkentaa diagnostiikkaa, ja näin helpottaa sekä nopeuttaa hoitoprosessia. Vähäisen riskin ihosyövän kuten pinnallisen tyvisolusyövän hoidossa valoaktivaatiohoito on tehokas ei-kirurginen vaihtoehto, jolla yleensä on erinomainen kosmeettinen lopputulos.

LL Mari Salmivuori tutkii väitöskirjassaan hyperspektrikuvantamista kahdessa pilottitutkimuksessa, joissa kuvannettiin epätarkkarajaista tyvisolusyöpää ja lentigo maligna -melanoomaa sekä sen esiastetta ennen leikkaushoitoa.

Lentigo maligna -melanooma on ihomelanooman alatyyppi, jonka esiastemuoto on lentigo maligna. Näiden kahden erottaminen toisistaan on hyvin olennaista, sillä lentigo maligna -melanooman ennuste ja hoito ovat samanlaiset kuin vastaavan paksuisilla muilla ihomelanoomilla. Usein käytännössä ongelmana lentigo malignassa/ lentigo maligna -melanoomassa ovat kasvaimen sijainti pään alueella ja kasvaimen laaja läpimitta.

Lentigo maligna on hyvin pinnallinen muutos, kun taas lentigo maligna -melanooma kasvaa ihon tyvikalvon läpi syvemmälle kudoksiin. Tunkeutumista syvyyssuunnassa kutsutaan invaasioksi. Perinteisiin histopatologisiin leikkeisiin, jotka ovat kultainen standardi nykyisessä diagnostiikassa, liittyy riski, että invaasiokohta voi jäädä leikkeiden väliin. Invaasion paikantaminen ennen leikkausta mahdollistaa tarkan diagnoosin ja oikean hoidon.

- Väitöskirjan tuloksissa hyperspektrikamera tunnisti ja paikansi invaasiokohdan 90 %:n  herkkyydellä ja 86.3 %:n tarkkuudella, Salmivuori kertoo.

Epätarkkarajainen tyvisolusyöpä on usein korkean riskin tyvisolusyöpä, jossa ongelmana ovat toistuvat leikkaushoidot, sillä kasvaimen rajoja on haastava määrittää. Epätarkkarajainen tyvisolusyöpä on usein kasvutavaltaan aggressiivinen, jolloin riski kasvaimen uusimiseen on korkeampi kuin vähäisen riskin tyvisolusyövässä. Histologisesti aggressiiviset tyvisolusyövät kasvavat usein muutaman solun juosteina tai pieninä pesäkkeinä kasvaimen pohjassa sekä reuna-alueilla, mikä tekee kasvaimesta epätarkkarajaisen ja välillä haastavan hoidettavan.

- Väitöskirjan tuloksissa hyperspektrikamera määritti epätarkkarajaisen tyvisolusyövän rajat 12/16 tapauksessa tarkemmin kuin kliininen arvio nykyisillä menetelmillä, Salmivuori kertoo.

Näin ollen sekä lentigo malignan ja lentigo maligna -melanooman että epätarkkarajaisen tyvisolusyövän kuvantamisessa hyperspektrikamera vaikuttaa lupaavalta menetelmältä. Tulevaisuudessa tarvitaan suurempia tutkimuksia tulosten varmistamiseksi.
    
Väitöskirjassa pinnallisen tyvisolusyövän valoaktivaatiohoitoa tutkittiin lääketutkimuksessa, missä vertailtiin kolmea eri valoherkistäjävoidetta.

- Väitöskirjan tutkimuksessa tietääksemme käytettiin ensimmäistä kertaa heksyyliaminolevulinaattia pinnallisen tyvisolusyövän valoaktivaatiohoidossa.

Heksyyliaminolevulinaattia ja 5-aminolevuliinihapon nanoemulsiota verrattiin laajasti käytettyyn metyyliaminolevulinaattiin. Valoherkistäjävoiteiden välillä ei tehossa ollut merkittäviä eroja, ja myöskään voiteiden haittavaikutuksissa tai kosmeettisessa lopputuloksessa ei havaittu merkittäviä eroja. Salmivuoren mukaan mielenkiintoista oli, että 2 %:n konsentraatiolla heksyyliaminolevulinaattia saavutettiin lähes yhtä hyvä teho kuin 7,8 %:n 5-aminolevuliinihapon nanoemulsiolla ja 16 %:n metyyliaminolevulinaatilla.
    
Salmivuori työskentelee tällä hetkellä erikoistuvana lääkärinä HUS:n Iho- ja allergiasairaalassa Helsingissä. Hän on myös edelleen tutkijalääkärinä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä ihotautien ja allergologian poliklinikalla, missä kerätään vielä pitkäaikaistuloksia pinnallisen tyvisolusyövän valoaktivaatiohoidon lääketutkimuksesta.

Lääketieteen lisensiaatti Mari Salmivuoren ihotautiopin alaan kuuluva väitöskirja New Options for Non-invasive Imaging and Non-invasive Treatment of Skin Cancers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.11.2020 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori John Paoli Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Erna Snellman Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1541-2

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat