Tiedote

Maatalousympäristö varhaislapsuuden kodin läheisyydessä saattaa vähentää tyypin 1 diabetekseen sairastumisen riskiä

viitekuvassa peltoa, jossa säilörehupaketteja
Suomalaiset tutkijat havaitsivat maanpeitetietoa analysoimalla, että lapsilla, jotka asuivat ensimmäisen ikävuotensa lähellä maatalousalueita, oli keskimäärin pienempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen kuin kaupunkimaisessa ympäristössä asuneilla lapsilla.

Maanpeitetieto on koostettu yhdistelemällä satelliittikuvien analysointia maankäyttöä ja maaperää kuvaaviin aineistoihin. Tutkimuksessa maatalousympäristö koostui pelloista, hedelmä- ja marjaviljelmistä sekä laidunmaista, kun taas kaupunkiympäristö koostui rakennetusta ympäristöstä (muun muassa teollisuuden, palveluiden ja liikenteen alueet sekä asuin- ja virkistysalueet).

Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että ilmiö voisi selittyä ympäristöstä kotiin kulkeutuvalla mikrobistolla. Maatalousympäristön mikrobiston on todettu olevan monipuolista, mikä puolestaan saattaisi suojata lapsia tyypin 1 diabetekseen liittyvältä immunologiselta häiriöltä.

— Aiemmissa tutkimuksissa altistuminen ympäristön monipuoliselle mikrobistolle on vähentänyt myös allergisten sairauksien riskiä. Onkin mahdollista, että kaupungistumisen myötä suojaavan mikrobialtistuksen väheneminen on myötävaikuttanut paitsi tyypin 1 diabeteksen myös muiden immuunivälitteisten sairauksien nopeaan yleistymiseen, toteaa FM Noora Nurminen Tampereen yliopistosta. Nyt julkaistu tutkimus on osa hänen väitöskirjatutkimustaan.

— Näyttää siltä, että varhaislapsuuden mikrobialtistus voi parantaa immuunijärjestelmän säätelyä ja estää sen haitallisia ylilyöntejä, jotka ovat muun muassa allergisten sairauksien ja tyypin 1 diabeteksen takana, jatkaa professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.

Hyöty painottaa myös suomalaisen Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -tutkimuksen (DIPP-tutkimus) tärkeää merkitystä uuden tutkimustuloksen saavuttamisessa, sillä analyysi perustui Tampereella, Turussa ja Oulussa syntymästä lähtien seurattujen yli 10 000 DIPP-tutkimukseen osallistuneen lapsen tietoihin.

— Ympäristön biologinen monimuotoisuus on nopeasti vähenemässä ja sen myötä myös ympäristön mikrobisto köyhtyy. Metsämaan ja maalaisympäristön mikrobisto on lähtökohtaisesti rikasta, mutta ihmistoiminta on johtanut monien, runsasmikrobisten luontotyyppien uhanalaistumiseen. Lisäksi kaupungistuminen on katkaissut yhteytemme ympäristön mikrobeihin, toteaa dosentti Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta.

Yhdessä Heikki Hyödyn kanssa he ovat etsineet keinoja tämän yhteyden palauttamiseen. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (TAYS) etsitään parhaillaan vapaaehtoisten allergiaperheiden vastasyntyneitä lapsia PREVALL-tutkimukseen, jossa vauvat saavat päivittäisen ”metsäkylvyn”. Tavoitteena on selvittää, suojaako lapsen iholle ja vaatteisin annettava sammal- ja metsämaapohjainen pulveri allergian kehittymiseltä.

— Nyt julkaistut tulokset ovat tärkeitä myös kaupunkisuunnittelun kannalta, toteaa professori Juho Rajaniemi Tampereen yliopistosta. Hänen tutkimusryhmänsä on perehtynyt satelliittien keräämän tiedon käyttöön kaupunkisuunnittelun tutkimuksessa.

— Satelliittien keräämää tietoa on opittu käyttämään ympäristön maanpeitteen analysointiin tieteellisessä tutkimuksessa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa käytettiin eurooppalaista CORINE maanpeiteaineistoa, joka perustuu LISS-, SPOT- ja RapidEye-satelliittien keräämään tietoon, hän lisää.

Tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa ADELE-projektia, johon osallistuvat Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto. DIPP-tutkimusta ovat rahoittaneet mm. yhdysvaltalainen JDRF-säätiö, kotimaiset säätiöt sekä Tampereen, Turun ja Oulun ja yliopistosairaalat.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Nurminen N, Cerrone D, Lehtonen J, Parajuli A, Roslund M, Lönnrot M, Ilonen J, Toppari J, Veijola R, Knip M, Rajaniemi J, Laitinen OH, Sinkkonen A, Hyöty H. Land Cover of Early Life Environment Modulates the Risk of Type 1 Diabetes. Diabetes Care. 2021 May 5:dc201719.
https://doi.org/10.2337/dc20-1719

Yhteyshenkilöt:
Tutkija Noora Nurminen, noora.nurminen [at] tuni.fi
Virologian professori Heikki Hyöty, heikki.hyoty [at] tuni.fi
Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
 

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 25.5.2021

Kuva: Jonne Renvall

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset