Tiedote

Maahanmuuttajan työllistymisen tukeminen lähtee osaamisen tunnistamisesta

KIITO, Riikka Kulonen ja Ene Härkönen TAKKista
Kuvateksti: S2-kouluttaja Riikka Kulonen (TAKK) on toiminut maahanmuuttajien suomen kielen kouluttajana KIITO-hankkeessa. Kuvassa (oik.) hankkeen projektipäällikkö Ene Härkönen (TAKK).
Maahanmuuttajan työllistyminen vaikuttaa merkittävästi onnistuneeseen kotoutumiseen. Usein työpaikat ovat kiven alla, työsuhteet ovat määräaikaisia tai korkeakoulutettu tekee toisen alan töitä. Oikein sovitettu ohjaus ja kohdennettu työnhaku ovat hyväksi havaittuja keinoja kotoutumisen tukemiseen.

Suomen kielen puute nähdään usein työpaikan saamisen esteenä, jos kyseessä on esimerkiksi ohjeiden ymmärtäminen ja työturvallisuusasiat. Myös ammatillisen osaamisen tasosta voi olla erilaiset käsitykset. Suomessa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen panostetaan, mutta omalla asenteellakin on merkitystä.

Jenny Maharjan-Pant muutti Suomeen vuonna 2015. Nyt hän työskentelee unelmatyössään Tampereella A-Insinööreillä elementtisuunnittelijana. Tie rakennusalalle alkoi Maharjan-Pantin kotimaassa Nepalissa, jossa hän suoritti arkkitehdin kandidaatin tutkinnon. Matka jatkui Saksaan, missä hän valmistui rakennustekniikan maisteriksi 2014, ja sieltä Japaniin, missä hän ehti opiskella Tokion yliopistossa ennen tuloaan Suomeen.   

Maharjan-Pant korostaa, että omasta aktiivisuudesta on ollut hyötyä työpaikan löytämisessä.

– Tapasin TalentMeet-rekrytointitapahtumassa nykyisen esimieheni A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä. Esittelin itseni, annoin CV:ni ja kerroin hänelle omasta koulutuksestani ja työkokemuksestani Pohjola Rakennus Oy:ssä työmaainsinöörin kesälomasijaisena.

Samoihin aikoihin Maharjan-Pant kuuli maahanmuuttajien työllistymistä tukevasta KIITO-hankkeesta Tampereen kaupungin työllisyyspalveluilta.

– Kerroin heille, että olen puhunut työpaikasta A-Insinööreillä. Sovimme haastattelun nykyisen työnantajani kanssa, ja sitä kautta helpottui pääsy tähän vakituiseen työpaikkaani, tiivistää Maharjan-Pant työnhakuprosessinsa.

Onnistumisen taustalla usein kielitaito ja motivaatio

Kotouttamiseksi kutsutaan kaikkia niitä toimia, joita kohdennetaan erityisesti maahanmuuttajille. Maharjan-Pantin mukaan Suomessa osataan kohdata maahanmuuttajat hyvin, ja kotoutuminen hoidetaan paremmin kuin monessa muussa maassa.

– Minulle oli heti tänne tultuani selvää, että jos haluan työskennellä Suomessa, opiskelen suomen kieltä ja kehitän jatkuvasti kielitaitoani sekä ammattitaitoani, Maharjan-Pant kertoo.

Maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseksi kehitetty työssä kotoutumisen malli, KIITO – kiinni työhön ja osaamiseen, sisältää ammatillisen osaamisen kartoituksen, kotouttavan valmennuksen tai työssä kotoutumisen koulutuksen tai molemmat. Lopullisena tavoitteena on työllistyminen. Ensimmäiset kaksi vaihetta toteutetaan työvoimapoliittisina toimenpiteinä, ja kolmannessa vaiheessa ollaan jo työsuhteessa.

Maharjan-Pantin tapaus on yksi esimerkki siitä, miten työllistymistä edistävä KIITO-polku toimii. Hänen tapauksensa osoittaa myös sen, että jokaisen polku on yksilöllinen. Useimmiten maahanmuuttajalla ei ole etukäteen kontaktia yritykseen valmiina, vaan näissä tapauksissa KIITO-hanke etsii yrityksen.   

– Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä, joten palveluiden on oltava yksilöllisiä sekä joustavia, toteavat yhteen ääneen KIITO-hankkeen toimijat, projektipäällikkö Ene Härkönen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta, lehtori Hanne Mäki-Hakola Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja koordinaattori Taija Tuominen Silta-Valmennusyhdistys ry:stä.

Yhteistyötaitoja vaaditaan kaikilta osapuolilta

KIITO-polun teoreettinen tausta perustuu Vance R. Peavyn sosiodynaamiseen ohjaukseen, joka tarkoittaa aikaa, huomiota ja kunnioitusta ohjattavaa kohtaan.

– Kunnioituksesta rakentuu pohja kaikelle toiminnalle, KIITO-hankkeen toimijat kiteyttävät yhdessä.  

Yhteisen ymmärryksen rakentaminen ei aina kuitenkaan ole mutkatonta. Ammatillisen osaamisen arviointiin ja dokumentointiin on panostettava, jotta se olisi linjassa pätevyysvaatimusten kanssa.

– Maahanmuuttajalla saattaa olla esimerkiksi korkeampi käsitys omasta osaamisestaan, ja hänen voi olla vaikea hyväksyä sitä, että pätevyysvaatimukset kotimaassa ja Suomessa ovat hyvinkin erilaisia, kertoo Härkönen.

Mäki-Hakola antaa kuvitteellisen esimerkin henkilöstä, joka sanoo osaavansa rakentaa taloja. Osaaminen täytyy suhteuttaa siihen ympäristöön, jossa se on hankittu. Tässä esimerkissä muun muassa rakentamisen tavat ja laatuvaatimukset saattavat poiketa suurestikin toisistaan eri puolella maailmaa. Mäki-Hakola haluaa kuitenkin korostaa, että osaamisen arviointi lähtee aina yksilöstä.

Sen lisäksi, että maahanmuuttajaa ohjataan oppimaan Suomen tapoja toimia, pitää mukaan tulevilla yrityskumppaneilla olla valmiudet ja todellinen tarve palkata uutta työvoimaa.

– Yhdessä tekeminen ja intensiivinen ohjaus maahanmuuttajan kanssa vie aikaa, mutta se ei saisi näyttäytyä rasitteena työpaikalla. Jokainen maahanmuuttaja rakentaa ammatillista identiteettiään jo olemassa olevan osaamisensa varaan, ja tätä tulisi tukea ja vahvistaa, sanoo Mäki-Hakola.

Hyvät toimintamallit käyttöön laajemminkin

KIITO-hankkeen myötä on syntynyt yrityksille tarjottavia tukitoimia, esimerkiksi suomen kielen yksilöopetusta yrityksessä tai oppilaitoksessa, ammatillisen kouluttajan opetusta, työpaikkaohjaajan tukea ja työyhteisön monikulttuurisuuskoulutusta. Yhtenä kannustimena yrityksille on palkkatukijakso, jonka aikana kaikki edellä mainitut tukimuodot ovat työnantajalle maksuttomia.

– Nämä ovat niitä olennaisia, taloudellisia porkkanoita, joita yritykset tarvitsevat, Härkönen tiivistää.

Härkönen toivookin, että hankkeessa jo hyväksi koetut ja kehitetyt toimintamallit otettaisiin laajemminkin käytänteiksi ja saataisiin juurrutettua Suomeen.

– Pyörää ei tarvitsisi enää keksiä uudelleen, vaan perusmalli on jo olemassa.

Elokuussa 2019 päättyvä KIITO-hanke on jo jättänyt jälkensä Pirkanmaalla. Hanke on pystynyt tarjoamaan tukea 107 maahanmuuttajalle. Heidän osaamistaan on kartoitettu, kotouttavaan valmennukseen on jatkanut 22 henkilöä, ja työssä kotoutumisen koulutukseen on osallistunut 50 henkilöä. Yhteensä 20 henkilöä on työllistynyt tähän mennessä hankkeen avulla.

Hanke alkoi syyskuussa 2016 ja jatkuu elokuun 2019 loppuun. Rahoittajia ovat Euroopan sosiaalirahasto, Tampereen kaupunki ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Hanketta toteuttavat TAKK, Silta Valmennusyhdistys ja TAMK.

 

Lisätietoa

Projektipäällikkö Ene Härkönen, ene.harkonen@takk.fi

Lehtori Hanne Mäki-Hakola, hanne.maki-hakola@tuni.fi

 

Teksti ja kuva: Arja Lundan