Lupaava rokote vakavia tauteja aiheuttavia enteroviruksia vastaan
Coxsackie B -ryhmän enterovirukset aiheuttavat flunssaoireiden ja kuumeen lisäksi muun muassa enterorokkoa ja korvatulehduksia. Lisäksi ne voivat aiheuttaa vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta ja sydänlihastulehdusta. Pitkittynyt krooninen sydänlihastulehdus on toiseksi yleisin syy sydämen siirtoon. Lisäksi useat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden Coxsackie B -ryhmän virusten ja tyypin 1 diabeteksen välillä. Rokotteessa käytetyt diabetekseen liittyvät Coxsackie B -virusten alatyypit tunnistettiin jo aiemmin Vactech Oy:n tutkimuksissa.
Kaikki kuusi Coxsackie B -ryhmän alatyyppiä sisältävä multivalentti rokote valmistettiin Tampereen yliopistossa Vesa Hytösen tutkimusryhmässä ja sen immunogeenisyys varmistettiin Heikki Hyödyn tutkimusryhmässä. Rokotteita analysoitiin Varpu Marjomäen tutkimusryhmässä Jyväskylän yliopistossa. Prekliiniset kokeet rokotteella tehtiin Karoliinisessa instituutissa Malin Flodström-Tullbergin ja Karin Lorenin tutkimusryhmissä.
Perinteinen tapettuja viruksia sisältävä rokote sai hiirissä aikaan vastustuskyvyn akuutteja Coxsackie B -virusinfektioita vastaan. Lisäksi rokote osoittautui tehokkaaksi ja turvalliseksi myös apinoissa, joissa se sai aikaan virusta neutraloivan vasta-ainetuotannon kaikkia kuutta viruksen alatyyppiä vastaan ilman tehosteainetta. Rokote myös esti Coxsackie B -virusten aiheuttaman diabeteksen hiirillä.
- Tässä tutkimuksessa kuvattu rokote on lupaava kandidaatti myös ihmisillä tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin, kertoo apulaisprofessori Vesa Hytönen.
- Kliinisten tutkimusten avulla voidaan selvittää, suojaako rokote Coxsackie B -virusten aiheuttamilta infektioilta ja taudeilta sekä selventää enterovirusten roolia tyypin 1 diabeteksen synnyssä, visioi Malin Flodström-Tullberg.
- Nyt saadut tulokset tukevat jo aiemmin käynnistynyttä projektia, joka tähtää ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin ja jossa käytetään samantyyppistä rokoteteknologiaa. Taustalla on vuosikymmenien laaja kansainvälinen tutkimustyö, toteaa professori Heikki Hyöty, joka on mukana myös tässä ihmisillä tehtävässä tutkimusvaiheessa.
Tutkimuksesta kertoo Science Advances -tiedejulkaisu.
Enterovirukset ovat yleisimpiä ihmiselle tauteja aiheuttavia viruksia. Enterovirusten ryhmästä hyvin tunnettuja ovat halvausta aiheuttava poliovirus sekä muun muassa enterorokkoa aiheuttava enterovirus 71. Polio on saatu kuriin rokotteella ja rokote enterovirus 71:a vastaan on saanut myyntiluvan Kiinassa.
Muita enteroviruksia vastaan ei kuitenkaan ole rokotteita tai hoitoja.
Rokotteet kuutta eri Coxsackie B -viruksen alatyyppiä vastaan suojaisivat vakavilta taudeilta. Rokotetutkimuksella olisi mahdollista varmistaa, onko Coxsackie B -virusten ja tyypin 1 diabeteksen välillä syy-seuraussuhde.
Sama työryhmä on aiemmin osoittanut, että rokote yhtä Coxsackie B -ryhmän alatyyppiä vastaan estää viruksen aiheuttaman infektion sekä tyypin 1 diabeteksen kehittymisen kokeellisessa hiirimallissa (Stone et al., 2018). Lisäksi he osoittivat äskettäin julkaistuissa tutkimuksissa, että rokotteen lopullinen koostumus vaikuttaa sekä perinteisen virusrokotteen (Hankaniemi et al., 2019), että vaihtoehtoisen proteiinirokotteen (Hankaniemi et al., 2019) tehoon ja säilyvyyteen. Tutkimuksissa käytetty Coxsackie B1 -virusrokote ei kuitenkaan suojannut muita viruksen alatyyppejä vastaan, joten laajemman suojan saavuttamiseksi rokotteen tulisi sisältää kaikki Coxsackie B -ryhmän alatyypit.
Tutkimukset on toteutettu yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Karoliinisen instituutin ja Jyväskylän yliopiston kanssa ja tutkimustyötä ovat rahoittaneet Business Finland, Suomen Akatemia sekä Ruotsin Diabetessäätiö (the Swedish Child Diabetes Foundation). Business Finlandin rahoittaman Therdiab-tutkimuskonsortion muodostavat Tampereen yliopiston ja Karoliinisen instituutin lisäksi useat suomalaiset biotekniikan yritykset, kuten Vactech Oy, joka on viemässä multivalenttia Coxsackie B -rokotetta kliinisiin kokeisiin.
A hexavalent Coxsackievirus B vaccine is highly immunogenic and has a strong protective capacity in mice and non-human primates, V. M. Stone, M. M. Hankaniemi, O. H. Laitinen, A. B. Sioofy-Khojine, A. Lin, I. Diaz Lozano, M. A. Mazur, V. Marjomäki, K. Loré, H. Hyöty, V. P. Hytönen, M. Flodström-Tullberg, Science Advances, 6 May 2020. DOI 10.1126/sciadv.aaz2433
Lisätietoja tutkimuksesta:
- Apulaisprofessori Vesa Hytönen, Tampereen yliopisto, vesa.hytonen [at] tuni.fi
- Professori Heikki Hyöty, Tampereen yliopisto, heikki.hyoty [at] tuni.fi
- Professori Malin Flodström-Tullberg, Karoliininen instituutti, malin.flodstrom-tullberg [at] ki.se
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 7.5.2020
