Tiedote

Luovuus johti Homo sapiensin säilymiseen, kertoo uusi geenitutkimus

Neandertalinihmisen kasvot. Kuva: Internet Archive Book Images / Wikimedia Commons
Neandertalinihminen ja muut ihmislajit kuolivat sukupuuttoon noin 40 000 vuotta sitten sen jälkeen, kun luovimmat, seurallisimmat ja fyysisesti kestävimmät Homo sapiensit muuttivat Afrikasta 65 000–55 000 vuotta sitten ja syrjäyttivät vähitellen muut lajit.
Tampereen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet luovuuden geneettisten verkkojen evoluutiota simpanssista ja neandertalinihmisestä nykyihmiseen ja tunnistaneet ne luovuuden geenit, jotka erottavat nykyihmiset neandertalinihmisestä ja simpansseista. Uusi löytö auttaa ymmärtämään, mikä tekee meistä ihmisiä ja miksi emme kuolleet sukupuuttoon kuten neandertalinihmiset.

Geenitutkimus perustuu suomalaisen Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksen (LASERI) ainutlaatuiseen aineistoon.

LASERIn tutkijat tunnistivat aineistosta 267 tunnepohjaiseen reagoivuuteen, itsehillintään ja itsetietoisuuteen vaikuttavaa geeniä, jotka löytyvät vain nykyihmisistä.

— Nämä geenit todistavat, että luovuuden kehittyminen oli Homo sapiensin evoluution ja elossa säilymisen ’salainen ase’, jota serkuillamme neandertalinihmisillä ei ollut. Tämä huomionarvoinen geenilöytö avaa ensimmäistä kertaa ikkunan menneisyyteemme ja valaisee käsitystämme itsetietoisuutemme kehityksen tärkeästä roolista ihmisen evoluutiossa, toteaa professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta.  

Professorit Terho Lehtimäki (genetiikka) ja Liisa Keltikangas-Järvinen (psykologia) toteuttivat projektin useiden kollegoidensa kanssa Suomessa (LASERI-tutkimusryhmä), Yhdysvalloissa (psykologia, neurotieteet ja paleoantropologia) ja Espanjassa (tekoälytutkimus).

Löydetyt geenit säätelevät ihmisen sopeutumista

Nyt tunnistetut 267 geeniä löydettiin suuremmasta 972 geenin ryhmästä, jotka sama tutkimusryhmä oli tunnistanut jo aiemmin.

— Nämä 267 geeniä yhdessä vastaavat lähes kaikista periytyvistä temperamentin ja luonteenpiirteiden vaihteluista, jotka säätelevät ihmisen sopeutumista ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, esimerkiksi siihen, miten ihmiset sopeutuvat arvaamattomiin uhkiin, kuten ilmastonmuutos, tarttuvat taudit, sosiaaliset konfliktit, ja selviytymiseen tarvittavien resurssien saantimahdollisuuksien heikkenemiseen, Lehtimäki kertoo.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu arvostetussa Nature-sarjan Molecular Psychiatry -lehdessä otsikolla Ihmisen luovuuden geneettisten verkkojen kehitys.

Artikkeli on samojen tutkijoiden viides peräkkäinen julkaisu sarjassa, jossa on kuvattu ihmisen temperamentin, luonteenpiirteiden ja persoonallisuuden geneettistä rakennetta.

Tutkimuksessa vertaillaan geenien evoluutiota

Tutkimuksessa tunnistettujen 267 geenin evoluutiota vertaillaan simpanssien, nykyihmisen DNA:n ja Euraasiasta ja Euroopasta löydettyjen sukupuuttoon kuolleiden neandertalinihmisten muinais-DNA-löydösten välillä.

— Havaitsimme, että nykyihmisille ominaiset geenit koodaavat itsetietoisuuden aivoverkostoa ja säätelevät myös prosesseja, jotka antavat Homo sapiensille mahdollisuuden ja ’salaisen aseen’ olla luovia kertovassa taiteessa ja tieteessä, olla sosiaalisempia ja elää pitempään olemalla aiempaa vastustuskyisempiä ikääntymistä, vammoja ja sairauksia vastaan, kertoo Lehtimäki.

Sen jälkeen, kun luovimmat, seurallisimmat ja fyysisesti kestävimmät sapiensit muuttivat Afrikasta 65 000–55 000 vuotta sitten, he syrjäyttivät vähitellen neandertalinihmiset ja muut ihmislajit, jotka kaikki kuolivat sukupuuttoon noin 40 000 vuotta sitten.

Proteiineja koodaavien geenien ilmentymisen säätely ratkaisee

Geenit, jotka erottavat modernit sapiensit neandertalinihmisistä ja simpansseista, ovat melkein kaikki RNA:sta valmistettuja säätelygeenejä, eivätkä DNA:sta valmistettuja proteiineja koodaavia geenejä.

Sapiensille ainutlaatuisista geeneistä 95 prosenttia ei ole proteiinia koodaavia, vaan niihin liittyy enimmäkseen pitkiä koodaamattomia RNA:ita (70 prosenttia) geeniverkossa, joka säätelee ihmisen itsetietoisuutta.

— Homo sapiensin, neandertalinihmisten ja simpanssien proteiineja koodaavat geenit ovat lähes kaikki samanlaisia. Se, mikä siis erottaa nämä lajit toisistaan on niiden proteiineja koodaavien geenien ilmentymisen säätely, Lehtimäki toteaa.

Ihmislaji oppii ja sopeutuu

Monitieteinen tutkimus yhdistää molekyyligenetiikan, psykologian, neurotieteen, antropologian ja tietojenkäsittelyn uusimmat menetelmät.

— Pystyimme toistamaan suomalaiseen aineistoon perustuvat tulokset valtaosin muissa kulttuureissa. Teimme tämän tutkittujen ihmisten koko perimän kattavalla geneettisellä ja yksityiskohtaisella psykologisella analyysillä, joka yhdistettiin uudentyyppiseen tekoälyä soveltavaan laskentamenetelmään, Lehtimäki kertoo.

— Geenimme eivät määrää tai määritä käyttäytymistämme. Voimme oppia ja sopeutua kokemuksesta, Lehtimäki toteaa.

— Ihmisen luovuus, sosiaalisuus ja terve pitkäikäisyys syntyivät vastauksena tarpeeseen sopeutua ankariin ja monimuotoisiin olosuhteisiin ja kommunikoida suurissa sosiaalisissa ryhmissä 400 000 – 100 000 vuotta sitten. Tälläkin hetkellä kohtaamme covid-19-pandemian vuoksi samanlaisia haasteita, joihin meidän on sopeuduttava luovasti, kuten esi-isämme oman aikansa haasteisiin, Lehtimäki sanoo.

I. Zwir, C. Del-Val, M. Hintsanen, K.M. Cloninger, R. Romero-Zaliz, A. Mesa, J. Arnedo, R. Salas, G.F. Poblete, E. Raitoharju, O. Raitakari, L. Keltikangas-Järvinen, G. de Erausquin, I. Tattersall, T. Lehtimäki, C. R. Cloninger. Evolution of Genetic Networks for Human Creativity. Mol Psychiatry 2021 (painossa)
Doi http://doi.org/10.1038/s41380-021-01097-y
 
Lisätietoja:

Professori Terho Lehtimäki, terho.lehtimaki [at] tuni.fi
 
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 21.4.2021
 

Kuva: Internet Archive Book Images / Wikimedia Commons

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset