Luokan ja työn tuntija – ääripäiden erot huolettavat sosiologia yhteiskunnassa

– Puheet keskiluokan katoamisesta ovat ennenaikaisia, Melin vastaa ihmettelyyn otsikosta. 

Keskiluokka on kasvanut Suomessa 1960-luvulta lähtien yhteiskunnan, työjaon ja talouden muuttuessa.  

– Näköpiirissä ei ole katoamista, mutta kaikkien yhteiskuntaluokkien asema on toki kamppailukysymys. Siinä käydään kamppailua palkasta, eduista ja identiteetin määrittelyistä, sanoo emeritusprofessori Harri Melin. 

Jäähyväisluennon otsikkona on Katoaako keskiluokka?, mutta Melin aikoo puhua myös siitä, miten sosiologia ja yliopistomaailma ovat muuttuneet. Molemmat näyttäytyvät erilaisina kuin vuonna 1974, jolloin Melin saapui tuoreena ylioppilaana Kymenlaaksosta Tampereelle.   

Enemmän Melin on huolissaan ääripäiden kasvusta yhteiskunnassa. Hän näkee polarisaation eli yhteiskuntaluokkien ääripäiden erkaantumisen alkaneen jo 90-luvun lamasta. Kyse on todella varakkaiden ja erittäin huono-osaisten ryhmien kasvusta, vaikka ne ovat toistaiseksi ryhminä pieniä laajan keskiluokan ääripäissä. Ongelmana on se, että ääripäät eristäytyvät muusta yhteiskunnasta omiin piireihinsä. Keskusteluyhteys laajemman yhteiskunnan kanssa katkeaa. 

Köyhyydessä Melin tunnistaa huono-osaisuuden alakulttuurien syntyä. 

– Kaikkein vaarallisin trendi on huono-osaisuuden periytyminen, joka on uusi ilmiö nyky-yhteiskunnassa. 

– Kysymys on täysin poliittisesti ratkaistavissa eli halutaanko eriytyminen ja huono-osaisuuden kehitys katkaista vai ei, Melin sanoo. 

Luokat kumpuavat taloudesta ja kulttuurista 

Harri Melinin tieteellisen uran käynnisti 1980-luvulla Raimo Blomin johtama vertaileva luokkarakennetutkimus, Luokkaprojekti. 

Luokkasosiologiassa on perinteisesti huomioitu työ keskeisenä alueena, kun luokat kamppailevat vallasta ja auktoriteetista. Ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu toi taloudellisen pääoman rinnalle kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman käsitteet, jotka omaksuttiin luokkia koskevaan ajatteluun. 

– Nykyään luokka-analyysissa ollaan kiinnostuneita muustakin kuin taloudesta. Valtakamppailua käydään sosiaalisen ja kulttuurisen alueella, ja niillä onkin suuri merkitys ihmisten arjen jäsentymiselle ja identiteetille, Melin sanoo. 

Sosiologina Melin kuitenkin kääntäisi katsetta jälleen talouden suuntaan. Ainakaan taloutta ei saisi tyystin unohtaa. 

– Globaalisti taloudella tuntuu olevan huomattavasti suurempi painoarvo kuin koskaan aikaisemmin. Kehittyvät taloudet palkkatyöllistyvät nopeasti. Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa rakentuu uusia luokkasuhteita. 

Siten perinteinen, taloutta painottava luokka-analyysi voisi Melinin mukaan antaa tietoa yhteiskuntien rakennemuutoksesta. 

Luokkaprojekti piirsi suomalaisten luokkakuvan 80-luvulla 

Nuori jatko-opiskelija pääsi Luokkaprojektissa tasa-arvoisena tutkimustyöhön kokeneempien kollegoiden kanssa. Akateemisia opettajiaan Liisa Rantalaihoa ja Raimo Blomia Melin pitää eurooppalaisen lukeneiston kärkenä, jotka tunsivat läpikotaisin tieteelliset keskustelut ja sosiologian klassikot. 

– Se oli tolkuttoman innostuksen aikaa! Uuden oppimista ja lukemista – keskustelun aikaa. Samalla Luokkaprojekti oli oma opin koulu, jossa oli pakko koko ajan oppia uutta. Jotta pystyi argumentoimaan, piti tietää. 

Luokkaprojektin volyymi oli valtava. Tutkimuksen aineisto koostui 1900 haastattelulomakkeesta. Tuloksina saatiin Melinin sanoin rikas ja tarkka yhteiskuntakuvaus, suomalaisten luokkakuva, josta julkaistiin kansallisesti ja kansainvälisesti artikkeleja ja myös kirja englanniksi. Lisäksi Vastapaino julkaisi moderniksi klassikoksi nousseen järkäleen, yli 600-sivuisen Suomalaiset luokkakuvassa -kirjan. 

Tieteellisellä urallaan Melin on harjoittanut yhteisjulkaisemista. Yhteistyö on asia, jonka Luokkaprojekti teki hänelle tavaksi. 

Koulutus kansainvälisenä menestyksenä 

Harri Melin toimi ennen yliopistojen yhdistymistä yhdeksän vuotta Tampereen yliopiston koulutusvararehtorina. 

– Se, että meillä on verovaroin kustannettu koulutusjärjestelmä on yksi suomalaisen yhteiskunnan ehdottomia vahvuuksia. Järjestelmä takaa erilaisista yhteiskunnallisista lähtökohdista tuleville nuorille pääsyn yliopisto-opintoihin. 

Puhuttaessa korkeakoulutettujen määrästä yhteiskunnassa Melin korostaa yleistä koulutustason kasvua. 

– Yhteiskunnat muuttuvat monimutkaisemmiksi ja tarvitaan korkeakoulutettujen asiantuntemusta. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että yhteiskunnassa riittää osaavaa työvoimaa teolliseen työhön ja palvelutöihin, Melin sanoo. 

Melinin mielestä nyt on tärkeää toteuttaa kunnolla uusi lainsäädäntö 18-vuoden oppivelvollisuudesta. 

– Minusta on tärkeää, että koko väestö saa laajan yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen. Sen jälkeen on mahdollista jatkaa korkeakoulutukseen, mutta myös ammatillisten on voitava tehdä työuran aikana täydentäviä opintoja. 

Tummia pilviä menestystarinaan tuovat viitteet, joita Melinin mukaan on nähtävissä koulutuksen periytymisestä. 

– Luokkatutkijan näkemykseni on, että koulutuksen periytyminen on uudelleen alkanut vahvistua. Keskiluokka uudentaa itseään kouluttautumalla. Työväenluokan taustoista tulevien nuorten hakeutuminen yliopistoon on vähentynyt. 

Emerituksena vertailevaa hyvinvointitutkimusta 

Melin on luokka- ja rakennetutkimuksen ohella tehnyt myös idäntutkimusta. Vuonna 1996 hän väitteli tohtoriksi Venäjän ja Neuvostoliiton yritysjohtajista. 

Työelämän tutkijana sosiologia kiinnostavat erityisesti valta- ja auktoriteettisuhteet. Melin on osallistunut senioritutkijana Tiina Saaren vetämään Duunarit-hankkeeseen, jossa tutkitaan muun muassa työn itsenäisyyttä, kun ohjeet annetaan työnjohdon auktoriteetilla ylhäältä. 

Emeritus-vuosina Harri Melin kertoo keskittyvänsä hyvinvoinnin vertailevaan tutkimukseen. Hän tekee aiheessa yhteistyötä norjalaisten ja venäläisten kollegojen kanssa. 

Pohjoismaissa tutkimuskohteena ovat peruskoululaisten hyvinvoinnin muutokset ja laajemmin, miten pohjoismaiset luokkayhteiskunnat ovat muuttuneet. Venäläisten kanssa vertaillaan hyvinvoinnin ulottuvuuksia ja niiden eroja yhteiskunnissa. 

Harri Melin pitää 12.11. jäähyväisluentonsa otsikolla Katoaako keskiluokka? Luento on osa yhteiskuntatieteiden tiedekunnan järjestämää juhlaseminaaria.

Yhteiskuntaluokat muutoksessa -seminaari 12.11. tapahtumakalenterissa

Teksti: Mikko Korhonen
Kuva: Jonne Renvall