Liikenteen päästötavoitteet edellyttävät lisätoimia ja kokeiluja
Verotutkimuksen huippuyksikössä (FIT) tutkitaan verojärjestelmää kokonaisuutena. Yksi tutkimuskohde on, miten verotus voi toimia ohjauskeinona merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa. Ongelmia voidaan pyrkiä ratkomaan ohjaamalla kulutusta ja tuotantoa vähemmän haitalliseen suuntaan verotuksen ja sääntelyn keinoin. Ympäristöongelmien ratkaisemisessa liikenteen sähköistyminen on yksi merkittävä tekijä.
Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon verrattuna. Vuoteen 2045 mennessä tavoitteena on kokonaan fossiiliton liikenne, mikä tarkoittaisi, että Suomen teillä ei käytettäisi silloin lainkaan fossiilisia polttoaineita.
Tavoitteiden toteutumista on jo yritetty edistää monin keinoin, mutta tutkijoiden mukaan nykytoimet eivät riitä alkuunkaan.
‒ Päästöjen puolittaminen vaatisi, että Suomen teillä kulkisi vuonna 2030 vähintään 600 000 sähköautoa. Tänä vuonna Suomen autokanta lisääntyy noin 100 000 autolla, joista täyssähköautoja on tammi-heinäkuussa ollut noin 14 prosenttia ja ladattavia hybridejä noin 20 prosenttia. Tällä skenaariolla vuoden 2022 lopulla koko 2,7 miljoonan auton kannasta vain noin 50 000 autoa tulee olemaan täyssähköautoja, huomauttavat aiheeseen erikoistuneet huippuyksikön tutkijat Tuomas Kosonen ja Marita Laukkanen VATTista.
‒ Se on häviävän pieni osa Suomen autokannasta, vaikka julkisuudessa puhutaan mielellään sähköautojen hankintojen huimista kasvuprosenteista, tutkijat toteavat.
Tehokkaimmat tukitoimet voisivat löytyä kokeiluin
Tavoite kokonaan päästöttömästä liikenteestä vuoteen 2045 mennessä on tutkijoiden mukaan vielä epärealistisempi.
‒ Autojen keskimääräinen romutusikä on Suomessa 22 vuotta. Suuri osa tänä vuonna käyttöönotetuista polttomoottoriautoista on vielä liikenteessä 2045, ja polttomoottoriautoja myydään EU-alueella vuoteen 2035 saakka. Tämä tavoite kokonaan päästöttömästä liikenteestä ei voi millään toteutua nykyisin keinoin, tutkijat kiteyttävät.
Suomessa on pyritty edistämään liikenteen päästöjen vähentämistä viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Polttoaineverotus ja autoverotus rankaisevat hiilidioksidipäästöistä, mutta toimet ovat silti tutkijoista riittämättömiä. Suomessa on tuettu sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden rakentamisesta, mutta huomattavasti vähemmän kuin muissa Länsi-Euroopan vertailumaissa.
‒ Julkisen talouden tilanteen kannalta on realismia, että Suomessa ei voida tukea liikenteen sähköautoistumista yhtä runsaasti. Tukitoimien tehokkuutta pitäisikin Suomessa testata kokeiluin. Kuinka paljon vaikuttaa hankintatuen kasvattaminen, entä latauspisteiden rakentamisen tukeminen? Kokeiluiden avulla voidaan löytää kaikkein tehokkaimmat tukikeinot, joilla päästään kohti päästötavoitteita, mutta huomioidaan samalla julkisen talouden realiteetit. Tulevan hallituksen tulisi ilman muuta ottaa tällaiset kokeilut ohjelmaansa, summaavat Kosonen ja Laukkanen.
Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat kirjoittavat liikenteen päästöjen vähentämisestä huippuyksikön kirjoitussarjassa. Huippuyksikön kotisivuilla julkaistusta artikkelista löytyvät myös tiedot Suomen autokannan sähköistymisvauhdista.
Vuosille 2022‒2029 Suomen Akatemian rahoituksen saanut huippuyksikkö on Tampereen yliopiston, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteinen hanke. Verotutkimuksen huippuyksikköä johtaa professori Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta.
Verotutkimuksen huippuyksikön kotisivusivut (verotutkimus.fi)
