Hyppää pääsisältöön

Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia

Julkaistu 14.12.2022
Tampereen yliopisto
Lastenkirjoja hyllyssä, josta roikkuu leluapina.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia perheille. Vaikutus syntyy siitä, että kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä.

Lasten kotihoidon tuen vaikutukset äiteihin ja lapsiin selvitettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreessa tutkimuksessa, jossa mukana ovat olleet tutkimusprofessori Tuomas Kosonen (VATT), Kristiina Huttunen (Aalto, VATT) sekä alaan erikoistunut MIT:n professori Jonathan Gruber.

Tutkimus selvitti lasten kotihoidon tuen vaikutuksia vanhempien työllisyyteen ja lasten neuvolatesteihin, koulutusvalintoihin ja nuorena tehtyihin rikoksiin.

Tutkimustulokset osoittavat, että euromääräisesti suurempi kotihoidon tuki vähentää keskimäärin äitien työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Yleinen taloustieteen tapa tarkastella lasten syntymän merkitystä äitien ansiotuloissa on niin sanottu lapsisakko (englanniksi ”child penalty”).

Lapsisakko mittaa, miten paljon äidin ansiotulot laskevat verrattuna isän tuloihin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.

– Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että alkujaan yli 70 prosentin suuruinen lapsisakko putoaisi jopa 20–30 prosentin tasolle, jos lasten kotihoidon tuki poistettaisiin. Tutkimustulostemme perusteella lasten kotihoidon tuella on siis merkittävä lasten vanhempien välistä tasa-arvoa heikentävä vaikutus, kirjoittaa tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Verotutkimuksen huippuyksikön uutisessa.

– Jos lapsiperheitä halutaan erityisesti tukea, olisi joku muu tukimuoto, joka ei ohjaa niin voimakkaasti kotihoitoon, vaikutuksiltaan vähemmän negatiivinen, tutkijat toteavat.

Tutkimus on myös osa Suomen Akatemian Verotutkimuksen huippuyksikköä, jonka muodostavat Tampereen yliopisto, VATT ja Helsingin yliopisto.

Nyt julkaistu tutkimus laajentaa tutkimusryhmän jäsenten aiempia julkaisuja tarkastelemalla vaikutuksia myös pidemmän aikavälin työuriin. Lisäksi lasten osalta on hyödynnetty aiempaa laajempaa aineistoa.

Uutislähde

Lue tuloksista tarkemmin Verotutkimuksen huippuyksikön sivuilta

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen (tuomas.kosonen [at] vatt.fi (tuomas[dot]kosonen[at]vatt[dot]fi) ja puh. 050 322 9304)

Tutkimus on julkaistu VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikön julkaisusarjoissa. Englannikielinen FIT working paper 4: Paying Moms to Stay Home: Short and Long Run Effects on Parents and Children on ladattavissa Julkaisut-sivun kohdasta Working Papers.