Hyppää pääsisältöön

Lapsuusmuistot yhdistävät kylmän sodan vastapuolia

Julkaistu 8.8.2019
Tampereen yliopisto
Tutkijat Millei ja Piattoeva
Kasvatustieteen apulaisprofessorit Zsuzsa Millei ja Nelli Piattoeva keräävät kylmän sodan aikana ja pian sen jälkeen varttuneiden lapsuuskokemuksia kansainvälisessä tutkimushankkeessa. - Muistojen avulla voimme kertoa jotain uutta siitä, miten yhteiskunnat toimivat kylmän sodan aikana.
Kylmän sodan aikaisia lapsuuden kokemuksia jaetaan vanhan rautaesiripun yli. Muistojen jakaminen on yksi keino rakentaa yhteyksiä ihmisten välille vastakkainasettelun aikana.

Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991, mutta kylmän sodan vuosina varttuneet sukupolvet kantavat äärimmäisen poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen vastakkainasettelun aikaa lapsuusmuistoissaan.

Tampereen yliopistossa on käynnissä Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke Re-Connect / Re-Collect: Crossing the Divides through Memories of Cold War Childhoods, jossa kerätään kylmän sodan aikana ja pian sen jälkeen varttuneiden lasten muistoja ja kokemuksia.

Tarkoituksena on löytää yhteyksiä entisten vastapuolten välillä ja luoda monipuolisempi kuva kylmän sodan aikakaudesta, jota on aiemmin kuvattu melko yksioikoisesti.

Tutkijat kertovat, että itäblokissa ei eletty yhdenlaista arkea ja lännessä toisenlaista. Molemmilla puolilla lapset harrastivat, leikkivät ja pelasivat samaan tapaan, mutta yrittivät samalla ymmärtää kylmän sodan tapahtumia omassa elinympäristössään. 

– Muistojen avulla voimme kertoa jotain uutta siitä, miten yhteiskunnat toimivat kylmän sodan aikana. Olemassa olevat historiikit kertovat hyvin vähän siitä, että lasten arkeen kuului paljon muutakin kuin poliittinen ideologia, varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Zsuzsa Millei Tampereen yliopistosta kertoo.

Millein lisäksi hankkeen tutkijoita ovat apulaisprofessori Nelli Piattoeva Tampereen yliopistosta ja professori Iveta Silova Yhdysvalloista (Arizona State University).

Monitieteinen tutkimus antaa vastauksia siihen, miten lapset vastaanottavat ja tulkitsevat ideologioita ja myös vastustavat niitä. Zsuzsa Millein mukaan nykylapset elävät yhtä ideologisesti latautuneissa ympäristöissä kuin kylmän sodan kasvatit, vaikka emme ehkä sitä huomaakaan. Kuitenkin aikuiset välittävät lapsille arvojaan ja ideologioita heitä kasvattaessaan – esimerkiksi liberaaleissa kapitalistisissa yhteiskunnissa itsenäiseksi kasvaminen ja koulussa menestyminen ovat yleisesti jaettuja arvoja.

­­ ­­­– Ajattelemme, että koska lapset ovat niin nuoria niin he eivät ole poliittisesti hereillä, mutta kyllä he ovat. He huolehtivat asioista, kuten ilmastonmuutoksesta juuri nyt, ja ilmaisevat mielipiteensä protestoimalla.

Kylmän sodan muistoista on luettavissa vahva opetus nykypäivään.

– Maailmanpolitiikka on kääntymässä kohti äärioikeistoa ja populismia. Meidän täytyy olla hereillä, miten lapset tulkitsevat ja ymmärtämät nämä aatteet.

Lue lisää Unit-lehdestä.

 

Teksti: Tiina Lankinen