Väitös

Lääkärin tausta vaikuttaa hoitopäätöksiin syöpäpotilaan elämän loppuvaiheessa

Potilaan elämän loppuvaiheen hoidossa lääkärit joutuvat tekemään päätöksiä tutkimusten tarpeellisuudesta sekä erilaisten hoitojen aloittamisesta, jatkamisesta ja lopettamisesta. Kokemus, omat asenteet ja koulutus vaikuttavat merkittävästi tähän päätöksentekoon. Yhdenmukaisen ja korkealaatuisen saattohoidon takaamiseksi lääkäreiden koulutukseen niin perusopetuksessa kuin erikoistumiskoulutuksessakin tulisi sisältyä riittävästi opetusta elämän loppuvaiheen hoitovalintojen päätöksenteosta.

Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan LL Reetta Piili kartoitti lääkäreiden ja valmistuvien lääketieteen opiskelijoiden päätöksentekoa syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoidossa, suhtautumista elämän loppuvaiheen hoitoon, vastaajien asenteita elämän loppuvaiheisiin liittyen sekä näissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia edeltävien kuudentoista vuoden aikana.

Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 1763 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa vuosina 1999 ja 2015-2016. Tutkimuksessa lääkärit ja lääketieteen opiskelijat vastasivat kuvitteellisia potilastapauksia sisältäneeseen kyselyyn, jossa selvitettiin myös vastaajien asenteita ja taustatekijöitä.

Tutkimuksen perusteella koulutus ja kokemus ovat merkittäviä elämän loppuvaiheen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä. Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyslääkärit tekivät vähemmän hoidollisesti aggressiivisia päätöksiä elämän loppuvaiheessa, vaikka vaikutus vaihteli hoidosta riippuen. Valmistuvat lääketieteen opiskelijat olivat puolestaan haluttomampia lopettamaan ja olemaan aloittamatta hyödyttömiksi ajateltuja hoitoja sekä toimenpiteitä elämän loppuvaiheessa verrattuna kokeneisiin yleislääkäreihin.

Hoitoratkaisut elämänloppuvaiheen hoidossa ovat muuttuneet kuudentoista vuoden aikana. Tutkimuksessa selvisi, että lääkärit valitsivat useammin palliatiivisen hoidon kuin aktiivisen tai tehohoidon vuonna 2015 verrattuna vuoteen 1999. Tätä päätöstä tehdessään heihin vaikutti enemmän potilaan etu ja vähemmän perheen etu vuonna 2015 kuin 1999. Lääkärit olivat myös valmiimpia myöntämään maksusitoumuksen saattohoitokotiin vuonna 2015 kuin 1999.

- Nämä tulokset mahdollisesti heijastavat laajempaa hoitokulttuurin muuttumista yhä potilaskeskeisempään suuntaan sekä parempaa ymmärrystä palliatiivisesta hoidosta, Piili sanoo.

Lääkäreiden arvot ja asenteet vaihtelevat ja ne ovat muuttuneet tutkimusjakson aikana. Esimerkiksi vuonna 2015 eutanasiaa pidettiin vähemmän tuomittavana ja uskontoa vähemmän päätöksiin vaikuttavana kuin vuonna 1999. Lääketieteen opiskelijat pitivät eutanasiaa vähemmän tuomittavana kuin kokeneet yleislääkärit. Tutkimuksen perusteella lääkäreiden mielipiteillä ja asenteilla on vaikutusta myös heidän elämänloppuvaiheen päätöksentekoonsa.

- Väitöskirjan tuloksiin perustuen voidaan todeta, että lääketieteen koulutuksen pitäisi sisältää opetusta hoitoratkaisuiden teosta elämän loppuvaiheessa, jotta lääkäreillä olisi valmiudet tehdä näitä ratkaisuja ottaen huomioon myös omien asenteidensa mahdollinen vaikutus ja näin potilaille voitaisiin tarjota mahdollisimman laadukasta ja yhdenmukaista saattohoitoa, Piili toteaa.

LL Reetta Piili on kotoisin Tampereelta. Hän on suorittanut Tampereen yliopistossa lääketieteen lisensiaatin ja syöpätautien erikoislääkärin tutkinnot vuosina 2009 ja 2016 sekä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden vuonna 2017. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa palliatiivisen hoidon konsultoivana lääkärinä.

Lääketieteen lisensiaatti Reetta Piilin säde- ja kasvainhoidon alaan kuuluva väitöskirja End-of-life Decision-Making in Cancer Patients tarkistetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.11.2019 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa Kaupin kampuksella, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Liisa Pylkkänen Turun yliopistosta. Tilaisuuden kustoksena toimii professori emerita Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1268-8