Väitös

Kyynelnestenäytteiden tutkimuksella kohti parempaa ja yksilöllisempää silmätautien hoitoa

Silmän pintasairaus on yksi silmälääkärikäyntien yleisimmistä syistä ja potilaiden määrä on yhä lisääntymässä muun muassa väestön vanhenemisen, ilman laadun heikentymisen sekä kasvaneen näyttöpäätteiden käytön myötä. Silmän pinnan tila vaikuttaa paitsi silmän pintasairauden hoitoon, myös monen muun silmäsairauden kuten glaukooman hoitoon sekä silmäleikkausten onnistumiseen.

Syyt silmän pintasairauksiin ovat hyvin yksilöllisiä kuten myös niiden aiheuttamat oireet ja löydökset, mikä hankaloittaa oikeanlaisen hoidon valintaa. Kyynelnesteen sisältämien proteiinien tarkka mittaaminen eli kyynelnesteproteomiikka antaa mahdollisuuden tutkia silmän pinnan tilaa, mahdollistaen tulevaisuudessa tarkemman diagnostiikan ja tehokkaamman hoidon suunnittelun silmäsairauksista kärsiville potilaille.

Filosofian maisteri Janika Nättinen tutki väitöskirjassaan bioinformatiikan avulla kuivasilmän ja glaukooman hoidon sekä ympäristön vaikutusta silmän pintasairauksista kärsivien potilaiden kyynelnesteproteiinien ilmenemistasoihin. Tutkimuksissa löytyi useita proteiineja, joiden ilmenemistasot näyttivät ennustavan hoidon toimivuutta potilailla.

Nättisen tutkimuskohteena olivat lisäksi kyynelnesteproteomiikan tuloksiin vaikuttavat muuttujat, jotka tässä tapauksessa olivat iän vaikutus ja kyynelnesteen näytteenottomenetelmien erot. Tutkimuksessa selvisi, että useiden tulehdusproteiinien ilmenemistasot kasvoivat iän myötä kyynelnesteessä, mikä voi osaltaan selittää silmän pintasairauksien yleisyyttä vanhemmalla väestöllä.

Silmän pintasairauksien diagnosointi ja sitä kautta tehokkaan hoidon määrääminen on haasteellista, sillä tarkkaa diagnoosia varten tarvitaan laaja kliininen tutkimus, johon kaikki potilaat eivät hakeudu. Lisäksi silmän pintasairauksien kliiniset löydökset eivät usein näytä olevan suorassa yhteydessä potilaan kokemien oireiden kanssa. Silmän pinnan tila vaikuttaa myös monen yleisen silmäsairauden hoitoon ja silmäleikkausten tuloksiin.

Silmän pintaa suojaa ohut kyynelnestekerros, josta löytyvien proteiinien pitoisuuksia mittaamalla voidaan arvioida tarkasti silmän pinnan tilaa. Massaspektrometrian ja proteomiikan nykymenetelmillä on mahdollista analysoida noin tuhannen proteiinin ilmenemistasot yksittäisestä, erittäin pienestä kyynelnestenäytteestä.

Näistä kyynelnesteproteomiikan tuloksista saadaan bioinformatiikan avulla lisätietoa silmän pintasairauksien taustalla olevista tekijöistä. Samalla saadaan tietoa silmän pinnan tilaa kuvaavista merkkiaineista eli biomarkkereista, joiden avulla tulevaisuudessa silmän pintasairauksia ja muita yleisiä silmäsairauksia voidaan hoitaa tehokkaammin ja yksilöllisemmin. Menetelmä on keskeisessä roolissa myös uusien diagnostiikkamenetelmien ja yksilöllisten hoitomenetelmien kehitystyössä.

- Tutkimustulokset edistävät ymmärrystä silmän pintasairauksista, niihin liittyvistä biologisista toiminnoista ja lisäksi kyynelnesteproteomiikalla tuotetulle aineistolle soveltuvista analyysimenetelmistä, Nättinen toteaa.

Filosofian maisteri Janika Nättisen silmätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Towards Personalized Ocular Surface Diagnosis and Treatment with Tear Fluid Proteomics and Bioinformatics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.12.2019 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa F025, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Steffen Heegaard Kööpenhaminan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Uusitalo lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1355-5