Kynttilät, kokkaus ja kemikaalit – kansalaistiede paljasti kodin ilmanlaatua heikentävät hiukkaslähteet
Tutkijatohtori Anna-Kaisa Viitanen kertoo, että syksyllä 2024 toteutettu kansalaistutkimus oli ensimmäisiä kertoja Suomessa, kun kansalaiset itse mittasivat ja havainnoivat kotien sisäilmaa. Tutkimus toteutettiin pienikokoisella, kotikäyttöön soveltuvalla laitteella, jollaisia on tullut markkinoille vasta viime vuosina.
Kansalaistiede tarkoittaa tutkimusta, jossa tavalliset ihmiset osallistuvat tieteelliseen tiedonkeruuseen, analyysiin tai muuhun tutkimusprosessiin yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Viitasen mielestä se osoittautui lupaavaksi menetelmäksi sisäilman hiukkasten ja kaasujen mittaamiseen kodeissa. Tutkimukseen osallistui parikymmentä kansalaista.
– Osallistujat eivät ainoastaan keränneet arvokasta dataa tutkijoille, vaan oppivat myös itse tunnistamaan ja hallitsemaan sisäilman epäpuhtauksia. Tutkimukseen osallistuminen lisäsi varmasti heidän tietoisuuttaan sisäilman laadusta ja sen vaikutuksista terveyteen – etenkin kun ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa, kertoo Viitanen.
Huonolaatuinen sisäilma lisää merkittävästi sairastavuutta. Ympäristö ja Terveys -lehdessä (1/2020) julkaistun tutkimuksen mukaan sisäilman hiukkaset ovat kolmanneksi merkittävin ympäristön aiheuttama terveyshaitta Suomessa.
Viitanen muistuttaa, että terveyshaitat eivät välttämättä näy heti, sillä hiukkasaltistus kumuloituu elämän aikana. Sisäilman korkea hiukkaspitoisuus ja haitalliset kaasut voivat aiheuttaa sairauksia vasta vuosien päästä.
Osallisuutta ja uusia tutkimusideoita
Kansalaistutkijoiden mittausten mukaan arkiset toiminnot, kuten ruoanlaitto, kynttilöiden polttaminen sekä erilaisten puhdistusaineiden ja hiuslakkojen käyttö, lisäsivät kodin sisäilman epäpuhtauksia. He huomasivat myös, että esimerkiksi pakkanen, liikenteen päästöt ja puunpoltto heikensivät sisäilman laatua.
Mittausten jälkeen järjestetyssä työpajassa tutkijat jakoivat käytännön vinkkejä muun muassa ilmanvaihdon tehostamiseen ja kemikaalien käytön vähentämiseen.
– Tutkimuksemme osoitti, että kansalaistieteellinen lähestymistapa soveltuu hyvin ilmanlaadun muutosten seurantaan kodeissa. Laitteen tulosten tulkintaan on silti suhtauduttava varauksella. Kerätty tieto kuitenkin vahvistaa kaupunkilaisten roolia tieteessä ja auttaa kehittämään uusia tutkimusideoita, Viitanen toteaa.
Tuloksista ilahtuneina tutkijat haluavat nyt perehtyä tarkemmin alueellisiin eroihin sisäilman laadussa. Toiveissa olisi kehittää ratkaisuja, jotka tukevat kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Seuraavaksi he aikovat hakea rahoitusta jatkotutkimukselle.
Sisäilmasta on meneillään myös perinteistä tieteellistä tutkimusta. Parhaillaan Tampereen yliopisto johtaa monitieteistä kansallista sisäilman epäpuhtauksia tutkivaa GIANT- tutkimushanketta, jossa yliopiston vastuulla on tutkia etenkin ulkoilman saasteiden vaikutusta sisäilmaan.
Kirjoittaja: Anna Aatinen
